Juhani Aho

Juhani Aho

s. 11.9.1861 Lapinlahdella, k. 8.8.1921 Helsingissä

Juhani Aho syntyi Lapinlahden Väärnin pappilassa. Lapsuuttaan hän vietti Iisalmessa Mansikkaniemen pappilassa. Nuoruusvuosia kului myös Vieremän pappilassa. Ylioppilaaksi (1880) Aho pääsi Kuopion lyseosta ja hän opiskeli Helsingin yliopistossa. Hän innostui ylioppilaspolitiikasta. Hän avioitui taiteilija Venny Soldanin kanssa 1891. Ahosta kasvoi ensimmäinen suomalainen ammattikirjailija. Hän kuului Tuusulan taitelijayhteisöön. Juhani Aho oli sanomalehtimies: Hän avusti Uutta Suometarta 1880-luvun alussa, toimi Kaiun kirjeenvaihtajana 1885, toimitti maakuntalehtiä (Keski-Suomea 1886, Savoa 1887 - 1889) ja oli perustamassa Päivälehteä 1890-luvun vaihteessa ja jatkoi Helsingin Sanomien avustajana kirjailija jatkoi kuolemaansa saakka. Yhdessä veljiensä kanssa hän toimitti myös Uutta Kuvalehteä, yleistajuista aikakauslehteä 1892 - 1903. Juhani Aho on haudattu Iisalmen hautausmaalle. Juhani Ahon tuotannosta muistetaan hänen Lastunsa sekä mm. Rautatie, Juha, Panu, Yksin, Papin tytär, Papin rouva ja Kevät ja takatalvi.

JUHANI AHON KIRJALLINEN TUOTANTO

Juhani Ahon tuotanto mm: hänen ensimmäinen kirjallinen työnsä oli kertomus Siihen aikaan kun isä lampun osti (1883). Romaani Rautatie (1884) eli kertomus ukosta ja akasta jotka eivät olleet sitä ennen nähneet, tekee Ahosta kirjailijan.  Papin tytär (1885) - nuoren tytön kipeä kasvukertomus.  Yksin (1890) - miehen matka itseensä.  Papin rouva (1893) - sukeltaa naisen sieluun.  Panu (1897) - historiallinen romaani.  Juha (1911) - myöhäistuotannon helmi.  Rauhan erakko (1916) - tulee sodan keskelle.  Ahon viimeinen teos on Muistatko -? (1920).

Ensimmäinen kokoelma lyhyitä kertomuksia, LASTUJA, ilmestyi vuonna 1891.  Aho kirjoitti kaikkiaan kahdeksan lastukokoelmaa.  Ne muodostavat suuren - ja monimuotoisen osan Juhani Ahon tuotannosta.  Viimeinen lastukokoelma Lohilastuja ja kalakaskuja (1921) on suomalaisen kalastuskirjallisuuden klassikko. Lisätietoja lastuista sivulta "Linkit & Lastut".

Luettelo Juhani Ahon kirjallisesta tuotannosta on esitetty sivulla 'Juhani Aho' (klikkaa yläpalkista).

Juhani Ahosta kirjoitetut ELÄMÄKERRAT mm.

Gunnar Castrén: JUHANI AHO I & II, suomentanut Joel Lehtonen. WSOY 1922. 605 sivua.  Sama ruotsiksi, på svenska, Holger Schildts Förlagsaktiebolag, 1922.  652 sidor

I. Havu: JUHANI AHO. OTAVA 1929. 308 sivua.

Antti J. Aho (Juhani Ahon poika): JUHANI AHO I & II, WSOY 1951. 1006 sivua. LIsäksi: JUHANI AHO JA HÄNEN AIKAANSA. Kuvateos, toimittanut Antti J. Aho.l WSOY 1948. 184 sivua

Juhani Niemi: JUHANI AHO. SKS, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 414, 1985. 243 sivua

Panu Rajala: NAISTEN MIES JA AATTEIDEN. JUHANI AHON ELÄMÄNTAIDE. WSOY 2011. 442 sivua

Anne Helttunen & Tuula Uusi-Hallila: JUHANI AHO. VASTAKOHTIEN TASAPAINOA. WSOYpro 2010. 119 sivua.

Juhani Ahon puolisosta taidemaalari Venny Soldan-Brofeldtistä (1863-1945) kirjoitetut elämäkerrat mm.

Riitta Konttinen: BOHEEMIELÄMÄ. VENNY-SOLDAN-BROFELDTIN TAITEILIJANTIE. Otava 1996. 416 sivua.

Antti J. Aho, toimittanut: VENNY SOLDAN-BROFELDT JA HÄNEN MAAILMANSA. LUONNOKSIA JA MUISTELMIA. WSOY 1946. 166 sivua.

Ahon tuotantoa: kertomuksia (1888) Sipolan Aapon kosioretki ja Siihen aikaan kun isä lampun osti, (1884) Kievarin pihalla ja Muudan markkinamies, (1884) novelli Rautatie, (1885) romaani Papin tytär, (1886) novelli Esimerkin vuoksi ja kertomus Hellmannin herra, (1889) Helsinkiin, (1890) Yksin, (1891) Lastuja, (1912) Tyven meri, (1921) Lohilastuja ja kalakaskuja, (1899-1900) Katajainen kansani I-II, (1906) Minkä mitäkin Italiasta, (1908) Minkä mitäkin Tyrolista, (1894) Heränneitä, (1893) Papin rouva, (1894) Maailman murjoma, (1897) Panu, (1906) Kevät ja takatalvi, (1907) näytelmä Tuomio, (1911) romaani Juha, (1914) Omatunto, (1916) Rauhan erakko, (1920) Muistatko -?, (1901) elämäkerta Aatteiden mies, (1905) elämäkerta Antti Ahlström, (1918-1919) Hajamietteitä kapinaviikolta.

Kootut teokset I-X julkaistiin 1918-22.

Puoliso vuodesta 1891 taidemaalari Venny  (Vendla Irene) Soldan (k.1945)

Vanhemmat: kirkkoherra Henrik Gustav Theodor Brofeldt ja Karolina Fredrika Emelie Snellman.