Uutiskirjeet

Aino Kallas Seuran uutiskirje                                                                                                                         
1 / 2015                                                                                                                                                                                     23.3.2015

Soile Holstikko kunniajäseneksi

Aino Kallas Seuran hallitus kutsui seuran kunniajäseneksi kirjakeräilijä Soile Holstikon 16.2.2015.

Soile Holstikon (s. 1943) Aino Kallas -kokoelma on kooltaan ja kattavuudeltaan ainutlaatuinen. Osa kokoelmasta pääsi suuren yleisön nähtäväksi syksyllä 2014 Helsingin Rikhardinkadun kirjastossa järjestetyssä Aino elää -nimisessä näyttelyssä. Näyttely sekä sen ohessa järjestetyt esitelmätilaisuudet osoittautuivat suosituiksi ja toivat näkyvyyttä myös kirjailijan nimikkoseuralle. Kunniajäseneksi kutsumalla Aino Kallas Seura haluaa osoittaa kiitollisuuttaan kokoelmansa avannutta Soile Holstikkoa kohtaan.

Holstikon kokoelmasta ja kirjakeräilystä on kirjoitettu Helsingin Sanomissa 22.10.2014  sekä Bibliophilos-lehdessä joulukuussa 2015.
 

Yleisluentoja Aino Kallaksesta (Aino Kallaksen maailmasta -luentosarja)

FT, kirjallisuudentutkija Silja Vuorikuru luennoi Aino Kallaksesta Helsingin suomenkielisessä työväenopistossa (Opistotalo, 2. krs., Viipurinsali, Helsinginkatu 26).  Luennot pidetään klo 16.50 – 18.20.

1.4 Aino Kallas – Suomen ja Viron yhteinen kirjailija
8.4 Raamattu Aino Kallaksen tuotannossa

Aino Kallaksen nimipäivät

Suomen PEN-yhdistyksen Naiskirjailijakomitea ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura järjestävät Aino Kallaksen nimipäivät -tilaisuuden 11.5.2015 klo 16 – 17.30 (SKS:n juhlasali, Hallituskatu 1, Helsinki). Tilaisuus järjestetään nyt kolmatta kertaa. Tilaisuudessa esitelmöi seuramme jäsen, Viron Kirjallisuusmuseon vanhempi tutkija Sirje Olesk.

Tilaisuuden koko ohjelma:
http://www.finlit.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumakalenteri/ainon-nimipaivat#.VQ_VpBCgCEo

Jäsenmaksu

Jäsenmaksu on kaikille jäsenillemme (kunniajäseniä lukuun ottamatta) 15 euroa / jäsen / vuosi. Maksu suoritetaan kalenterivuosittain seuran tilille (Liedon säästöpankki) FI1343091820152328.

Tapaamisiin ja aurinkoista alkavaa kevättä kaikille!
Silja Vuorikuru
puheenjohtaja, Aino Kallas Seura

Aino Kallas Seura                                                                                               30.9.2014

Uutiskirje 2 / 2014 

Aurinkoista syksyä Aino Kallaksen ystäville!

Seuramme täytti tänä syksynä jo kahdeksan vuotta ja jatkaa toimintaansa aktiivisena. Tässä uutiskirjeessä seuraa tietoa lähiaikojen tilaisuuksista ja tapahtumista.

”Aino elää!” Näyttely Rikhardinkadun kirjastossa

Rikhardinkadun kirjastossa (Rikhardinkatu 3, Helsinki, 2. krs.) avataan torstaina 9.10.2014 näyttely ”Aino elää”. Näyttelyssä on ensi kertaa esillä osa Aino Kallas-keräilijä Soile Holstikon mittavasta kirjakokoelmasta.

Aino Kallas Seuran jäsenet ovat lämpimästi tervetulleita näyttelyn avajaisiin, joita vietetään kirjastossa 9.10 klo 17-19. Avajaistilaisuudessa puhuvat Silja Vuorikuru ja Soile Holstikko.

Näyttelyn yhteydessä kuullaan myös kaksi Aino Kallas-aiheista esitelmää:

16.10  Pirkko-Liisa Rauhala

23.10  Maarit Leskelä-Kärki

Esitelmien otsikot ja kellonajat ilmoitetaan lähempänä ajankohtaa.

Näyttely on avoinna kirjaston aukioloaikoina 30.10 asti.

Susi-ilta Turussa 9.11.2014  

Pitkään toivottu susiseminaari järjestetään Turun kaupunginkirjastossa (Linnankatu 2, Turku) Aino Kallaksen kuolinpäivänä 9.11.2014. Seminaari koostuu sekä tieteellisistä susiaiheisista puheenvuoroista että taiteellisista esityksistä.

Seminaarin ohjelma julkistetaan lähempänä ajankohtaa – seuraa tiedotusta!

Jäsenmaksut 2014

Aino Kallas Seuran jäsenmaksu on 15 euroa / kalenterivuosi / jäsen, ja se maksetaan seuran tilille 430918-2152328 (Liedon säästöpankki). Kuluvan vuoden jäsenmaksuja on vielä runsaahkosti maksamatta, joten muistuttaisin asiasta ystävällisesti – seuramme toimii ja ohjelmaa järjestetään lähinnä jäsenmaksutuoton turvin.

Vuosikokous 2014

Aino Kallas Seuran vuosikokous pidetään Helsingissä joulukuussa. Aika ja paikka täsmentyvät myöhemmin.

Näkemisiin Ainon, kirjallisuuden ja kulttuurin merkeissä!

Syysterveisin,

Silja Vuorikuru
puheenjohtaja

Aino Kallas Seura

Aino Kallas Seuran uutiskirje

1 / 2014 

25.1.2014 

Hyvää alkanutta vuotta 2014 kaikille seuramme jäsenille!

Vuosikokous 2013

Aino Kallas Seuran vuosikokous pidettiin 14.11.2013 Päivälehden museossa Helsingissä.

Seuralle valittiin uusi hallitus, joka on kokoonpanoltaan seuraava:

Hallituksen puheenjohtaja Silja Vuorikuru

Varapuheenjohtaja Hilkka Oksama-Valtonen

Sihteeri Tarja Vuorinne

Jäsenet

Maarit Leskelä-Kärki

Kukku Melkas

Liisa Harkkomaa

Seuran vuosittaiseksi jäsenmaksuksi vahvistettiin edelleen 15 euroa / jäsen.

Tarkemmat tiedot päätetyistä asioista käyvät ilmi vuosikokouksen pöytäkirjasta, joka toimitetaan jäsenistölle lähiaikoina.

”Olen vasta alussa…” Saima Harmajan ja Aino Kallaksen nuoruuden päiväkirjamerkintöjä

Päivälehden museossa (Ludviginkatu 2-4, Helsinki) avattiin marraskuussa 2014 näyttely ”’Olen vasta alussa…’ Saima Harmajan ja Aino Kallaksen nuoruuden päiväkirjamerkintöjä”, joka keskittyy näiden kahden kirjailijan nuoruusvuosiin Helsingissä. Aino Kallas Seura on osallistunut näyttelyn suunnitteluun ja toteutukseen. Näyttely on avoinna vielä viikon ajan, 2.2.2014 asti. Tarkemmat tiedot:

http://www.paivalehdenmuseo.fi/olen-vasta-alussa-2/).

Tietoa vuoden 2014 toiminnasta

Seura järjestää vuoden 2014 aikana 1-3 hallituksen kokousta, jotka ovat tuttuun tapaan avoimia kaikille jäsenillemme. Ensimmäinen kokous pidetään todennäköisesti keväällä 2014.

Aino Kallaksen syntymäpäivänä 2.8.2014 järjestetään jo perinteiseksi muodostunut kävelykierros seuramme aktiivin Pirkko-Liisa Rauhalan johdolla.

Vuoden 2014 päätapahtuma on pitkään suunniteltu susi-ilta, jolle WSOY:n kirjallisuussäätiö myönsi rahoitusta vuonna 2013. Asiantuntijapuheenvuoroista ja taiteellisista esityksistä koostuva susi-ilta pidetään Turun kaupunginkirjaston tiloissa 9.11.2014. Tilaisuutta suunnitellaan parhaillaan, ja siitä tiedotetaan seuran jäsenille tietojen tarkennuttua.

Aino Kallas ja Vuorikadun Hospiz

Aino Kallas majoittui Suomessa vieraillessaan useita kertoja Helsingin Vuorikadulla sijainneessa matkustajakoti Hospizissa, jonka tiloissa toimii nykyisin hotelli Arthur. Seuran jäsenet pääsivät tutustumaan tiloihin kirjailijan 135-vuotissyntymäpäivänä (2.8.2013) järjestetyllä kävelykierroksella. Kulttuurikävelyn huipensi vierailu Aino Kallaksen käyttämässä hotellihuoneessa, jossa kirjailijan muistoa pidetään edelleen näkyvästi esillä.

Kävelykierroksen laatija Pirkko-Liisa Rauhala on kirjoittanut Aino Kallaksen ja Vuorikadun Hospizin vaiheita käsittelevän artikkelin, joka on luettavissa tämän uutiskirjeen ohessa.

Lämmin kiitos aktiivisesta 135-vuotisjuhlavuodesta kaikille jäsenillemme ja tapaamisiin tänä vuonna!

Tervehdyksin,

Silja Vuorikuru

puheenjohtaja

Aino Kallas Seura

silja.vuorikuru(a)helsinki.fi

Pirkko-Liisa Rauhala

Aino Kallas ja Helsingin Vuorikadun Hospiz – yli 40 vuotta kestänyt asiakassuhde

Muistelmiensa kolmannessa osassa Aino Kallas on omistanut yhden luvun Helsingin Vuorikadun Hospizille ja otsikoinut sen nimellä ”Kodin korvike” (Kallas 1947, 98–102). Hän aloittaa muistelman seuraavasti: ”Kodin korvike, vaiko sijaiskoti? Mikä sana mahtaisikaan osua kohdalleen koettaessani selvitellä sekä itselleni että muille, mitä N.M.K.Y:n helsinkiläinen Hospiz on kerinnyt minulle olla lähes kolmen vuosikymmenen kuluessa? Sellaisinakin elämän ajanjaksoina, jolloin minun ei ehkä tarvinnut niinkään kireälle kuroa kukkaroni nauhoja, olen ehdoin tahdoin sivuuttanut vanhan kotikaupunkini suurhotellit ja vaistomaisesti hakeutunut Vuorikadun tuttuun rauhaan.” (Mt., 98) Muistelman kirjoittamisen jälkeen majoittumista Hospizissa jatkui vielä vuoteen 1954 saakka, mikä tarkoittaa yli 40 vuotta kestänyttä asiakassuhdetta. 

Helsingin Nuorten Miesten Kristillisen Yhdistyksen toimitalo Vuorikatu 17:ään valmistui vuonna 1907 ja laajennusosa vuonna 1912. Talossa oli alusta alkaen matkailijakoti, jolle yhdistyksen kansainvälisen tavan mukaan annettiin nimeksi Hospiz. Kallaksen tuleva kantahuone (tuolloin numero 510, nykyään 538[1]) sijaitsee toimitalon vuonna 1907 valmistuneessa osassa. Ensimmäisen kerran Kallas majoittui Hospiziin toukokuussa 1910 (Kolme naista, kolme kohtaloa 1988, 315, 318). Ensimmäisen päiväkirjamerkinnän, jonka paikaksi on merkitty Hospiz, Kallas kirjoitti 1.10.1911: ”Hospiz, Helsinki. Tulin Helsinkiin huvittelemaan, tulinkin sairastelemaan ja työtä tekemään.”  Ensimmäisessä merkinnässä tulee esiin keskeisiä asioita, joita Kallas maailmalta Suomessa käydessään teki: hän tapasi sukulaisia ja ystäviä erilaisten juhlien ja tapahtumien merkeissä, toisinaan hän myös sairastui tai oli muuten huonossa kunnossa, ja aina hänellä oli joku kirjoitustyö mukanaan.

Tässä kirjoituksessa tarkastelen Aino Kallaksen asiakassuhdetta Hospizin kanssa hänen julkaistujen aineistojensa – päiväkirjan, kirjeiden ja muistelmien – avulla. Ei ole mahdollista tarkkaan selvittää kaikkia ajankohtia, jolloin Aino Kallas yöpyi Hospizissa, koska sen vierailijaluettelot ja vieraskirjat on hävitetty (Kolme naista, kolme kohtaloa 1989, 271). Päiväkirja- ja kirjemerkinnöissä ei aina ole merkintää majapaikasta. Olen poiminut asiat niistä päiväyksistä ja merkinnöistä, joissa Hospiz esiintyy. Jäsennän Kallaksen vierailuja Hospizissa hänen kulloisenkin ulkomailla sijainneiden asuinpaikkojen mukaan.

Matkat Tartosta 1910–1918 – hakeutumista omaan rauhaan

Perustelua sille, miksi Kallas valitsi majapaikakseen juuri Hospizin, ei julkaistuista aineistoista löydy. Sen sijaan löytyy selviä toteamuksia siitä, että hän ei enää 1910-luvulla Helsingissä käydessään halunnut asua sukulaisten tai ystävien luona, vaikka esimerkiksi Ilona Jalava tarjosi auliisti majoitusta täysihoitolassaan. Vaikutelmaksi muodostuu, että Kallas halusi ottaa etäisyyttä sekä turvata itselleen yksityisyyttä ja ennen kaikkea työskentelyrauhaa Helsingin vierailuillaan. Hän kävi sukulaisten ja ystävien luona, mutta vetäytyi iltaisin omaan rauhaansa Hospiziin. Siellä hän lokakuussa 1911 viimeisteli käännöskokoelmaansa[2] ja pohti omaa taiteilijuuttaan, jonka täyteen toteuttamiseen hän katsoi tarvitsevansa vain yksinäisyyttä ja aikaa. (Kallas 1953, 245–246.)

Päiväkirjat ja kirjeet osoittavat, että Aino Kallaksen pitkäkestoisimmat matkat Tartosta muualle tapahtuivat vuosina 1908–1909, 1912, 1914–1917. Kyseisinä vuosina Kallas käytti matkoihin vuosittain vähintään kolme kuukautta, joinakin vuosina neljä. Vuosina 1908–1917 hän oli kotonaan poissa lähes 33 kuukautta eli vajaat kolme vuotta, kaikkiaan melkein neljänneksen ajastaan. (Laitinen 1995 [2. p.], 146.) Matkan Pariisiin ja Nizzaan hän teki vuonna 1912 helmi-toukokuussa. Vuonna 1914 hän vietti kesän lapsineen Syrjässä viimeisen kerran. Vuoden 1917 syksyllä vierailu Suomessa venyi yli kolmen kuukauden mittaiseksi, ja Laitisen mukaan niin tapahtui lähes kokonaan Eino Leinon takia. (Laitinen mt., 145–146.)

Toukokuussa 1913 Kallas oli Helsingissä ja kävi katsomassa kuolemassa olevaa Ida-tätiä samaan aikaan kun hän kirjoitti Titanic-kokoelmaa (Kallas 1953, 295–296): ”Elämäni on mitä yksitoikkoisinta vaellusta Godenhjelmin ja Hospizin välillä, jossa asun. Olen paljon kirjoittanut, ja kirjoitushalu on ollut oikeaa lajia, mutta sillä välillä luen Verlainea ja Hamsunia, --- ”. Kesällä 1914 alkoi ensimmäinen maailmansota. Kallas oli lasten kanssa Syrjässä kesää viettämässä. Sieltä hän oli päiväkirjan mukaan piipahtanut Helsingissä, ja Hospizissa 17.8.1914 tehdyn päiväkirjamerkinnän mukaan hän oli nähnyt venäläisiä sotamiehiä kaikilla asemilla, tungosta junassa ja Helsingin pimeitä katuperspektiivejä sekä tyhjän Hospizin suljettuine ruokasaleineen. (Kallas 1953, 330.)

Syksyllä 1917 Kallaksen ja Leinon suhteen selvittely kärjistyi, kun Oskar Kallas tuli Helsinkiin vaatimaan ratkaisuja. Kun Oskar Kallas oli lähtenyt, Aino Kallas merkitsi päiväkirjaansa 21.10.1917: ”Itkin lattialla – vanha juttu. En koskaan enää ota tätä Hospizin huonetta, se on ollut todistajana liika moniin sieluntuskiin.” (Kallas 1954, 133.) Tuskat olivat päiväkirjan mukaan tuolloin ankarat: Kallas odotti katteettomia saapumislupauksia antanutta Leinoa makaamalla Hospizin sängyssä sekä Leinon että Oskarin kirjeitä lukien.

Kun Oskar Kallas oli vuonna 1918 nimitetty Viron lähettilääksi Suomeen, asuntoa ei heti löytynyt, vaan Tartosta tulleen lähettilään majapaikkana sai toimia (myös) Hospiz. Aino Kallas kirjoitti päiväkirjaan helmikuussa 1919, että he asuivat Hospizissa kahdessa vierekkäisessä huoneessa ja heillä oli käytettävissään kylpyhuone ja puhelin. (Kallas 1954, 188.) Viron Suomen lähettiläsparin asuminen Hospizissa jatkui päiväkirjamerkintöjen mukaan ainakin huhtikuulle.

Vierailut Lontoosta 1922 –1934 – Sudenmorsian valmistuu Hospizissa 1928 

Kallakset muuttivat Viron lähettiläspariksi Lontooseen tammikuussa 1922, ja kesästä 1923 alkaen he viettivät kesälomaa Virossa. Ohikulkumatkoilla Aino Kallas yleensä mennen tullen kävi Helsingissä ja yöpyi päiväkirjan mukaan poikkeuksetta Hospizissa. Ilona Jalava yhä tarjosi hänelle kotimajoitusta, mutta Kallas halusi asua Hospizissa (Kolme naista, kolme kohtaloa 1989, 63–64.) Elokuussa 1923 Kallas saapui Helsinkiin noin kuukaudeksi. Hän meni suoraan Hospiziin ja kirjoitti sieltä Ilonalle (29.8.1923): ”Kiitos ystävällisestä tarjouksestasi asua teillä! Otan sen osittain vastaan, nimittäin, että pyydän saada käydä siellä joka päivä harjoittelemassa ääntäni ja lausuntoa (menen Viroon kiertueelle) noin 3 tuntia päivässä. Toivottavasti ei se ketään pahoin häiritse. Muuten otin huoneen kylvyn kanssa Hospizissa, terveyteni ei ole ollut kesän aikana erin hyvä, niin että otan joka päivä kylpyjä.” (Kolme naista, kolme kohtaloa 1989, 70.)

1920-luvulla Kallas tallensi päiväkirjaan usein mietelmiään Helsingistä, entisestä kotikaupungistaan, joka alkoi muodostua hänelle muistojen kaupungiksi, jota hän kuitenkin tulisi kantamaan koko elämänsä mukanaan (esim. merkintä Hospizissa kesäkuussa 1924, Kallas 1978, 336.) Lontoon aikana Kallas etääntyi Suomesta ja alkoi kokea itsensä vieraaksi entisessä kotimaassaan. Päiväkirjaan sisältyy useita nimenomaan Hospizissa tehtyjä merkintöjä, joiden mukaan hän halusi olla Helsingissä yksin. Hän sai Hospizissa nauttia hyvästä palvelusta. Ovi pysyi visusti kiinni hänen niin tahtoessaan, ja hän sai juoda kahvia mielin määrin sekä kirjoitella kirjeitä (esim. kirjeissä Anna Maria Tallgrenille, Vuorikuru 2008, 100, 164).

Kesällä 1928 vierailu ulottui elokuusta syyskuun 18. päivään saakka. Tuolloin Kallas työskenteli Hospizissa ankarasti ja hellittämättömästi Sudenmorsiamen parissa, ovi ja puhelin olivat kiinni ja työskentely tapahtui kahvin voimalla. ”Vaikeimmat tuskan hetket elämässäni tai ainakin jotkut niistä lienen elänyt täällä Hospizin seinien sisällä.” (29.8.1928; Kallas 1978, 564.) Syyskuussa Kallas kirjasi tehneensä työtä tasan 59 päivää, keskimäärin neljä tuntia päivässä. Sudenmorsian valmistui Hospizissa, ja Kallas vei sen Otavaan ennen lähtöään. (Mt., 566–567.)

Kallaksen yhtenä koko päiväkirjan dramaattisimpana merkintänä pidän kesäkuun 2. päivänä 1930 Hospizissa kirjoitettua mietelmää: ”Tänä aamuna laivalla yht’äkkiä kuin hiljennyin ja kuulin kuin sisäisen äänen: ’Olet kadottava ne, jotka ovat sinua lähinnä, mutta tulet tekemään paljon hyvää, säteilemään rakkautta ympärillesi, ja sinun pannaan paljon päälle, sinulla on oleva paljon jaettavaa ihmisille.’ Helsinki on kaunis ja vilu.” – Voi miettiä, mitä tarkoitetaan sillä toisinaan hiukan myyttiselläkin käsityksellä, että taiteilijoilla on erityistä tulevaisuuden näkökykyä, intuition voimaa. Elokuussa 1930 palatessaan Kassarista Helsinkiin Kallas totesi päässeensä Hospiziin turvaan (Kallas 1978, 682). Tallinnasta tullessa häntä painoivat lasten asiat, mm. Lainen avioliiton kariutuminen ja Hillarin aikuistumisen tuoma haikeus.

Elokuun kuudentena päivänä 1930 oli Kallasten 30. hääpäivä, jonka Aino vietti yksin Hospizissa. Päiväkirjaan hän kirjoitti saaneensa kokea harvinaisen onnellisen avioliiton, ja Oskarilta tuli lähetyksenä valkoisia ruusuja huoneeseen: ”Kiitollisuus Oskaria, hänen rakkauttansa kohtaan.  Tehnyt työtä vuoteessa. Päässyt transsiin. Sydän heikko ja levoton. Mutta tein työtä. On aivan, aivan hiljaista. Kukaan ei häiritse. Hiljaisuus,  syvempi kuin Kassarin, jossa maa itse puhuu. Täällä on vain huone.” (Kallas 1978, 682–683, kursivointi alkup.). Hospizista hän siirtyi sairaalaan Huvilakadulle (nykyinen Eiran sairaala) ja jatkoi siellä työskentelyään Pyhän Joen koston ja Imantin ja hänen äitinsä parissa. Oltuaan kuukauden sairaalassa Kallas palasi sieltä pariksi päiväksi Hospiziin, jossa hän pohdiskeli hengenvaarallista sairauttaan ja luki ennen kuin lähti laivalla Lontooseen syyskuun lopulla 1930. Kallaksen julkaistun päiväkirjan viimeinen merkintä on tehty Hospizissa 7.11.1931. Sen jälkeen kirjoitetut päiväkirjat ovat kadonneet eikä niitä uskota enää löydettävän.

Vierailut Tukholmasta

Kallakset joutuivat lähtemään Virosta vuonna 1944 ja he siirtyivät Suomen kautta pakolaisiksi Ruotsiin. Aino Kallaksen kanta-asiakkuutta Hospizissa kuvaa koskettavasti se, että Hospizin johtaja Hulda Bäck avusti Kallaksia heidän pakolaismatkalle Helsingistä Hyvinkään ja Turun kautta Tukholmaan (Kolme naista, kolme kohtaloa 1989, 340). Oskar Kallas kuoli Tukholmassa tammikuussa 1946.

Leskeksi jääneen Aino Kallaksen vierailuja Tukholmasta Suomeen voi seurata Vaeltavasta vieraskirjasta (Kallas 1957). Vierailut liittyivät useimmiten kirjailijantyöhön, jossa keskeisessä asemassa oli Päiväkirjan toimittaminen julkaisukuntoon 1950-luvun alussa. Tuolloin oleskelut Hospizissa olivat pitkäaikaisia; esimerkiksi vuoden 1949 syyskesällä vierailu kesti yli kolme kuukautta. Merkinnöistä käy ilmi, että Aino Kallaksella kävi runsaasti vieraita Hospizissa, yhtenä heistä säveltäjä Tauno Pylkkänen, jonka kanssa muodostui hedelmällinen taiteellinen yhteistyö. Hospizin johtaja kuljetti Kallasta autollaan vierailupaikkoihin, ja Kallakselle myös postia Hospiziin, josta kirjeet välitettiin Tukholmaan (Mt., 20, 89–90.)

Kallasta koskevan tutkimuksen kannalta on merkittävää, että hänen ja Kai Laitisen ensimmäinen tutkimuskeskustelu 31.4.1952 tapahtui Hospizissa. Laitinen merkitsi keskustelun Vaeltavaan vieraskirjaan ja Kallas lisäsi siihen yhden lauseen: ”Päästy ensimmäisen kynnyksen yli.” (Kallas 1957, 162.)

Viimeisimpiin kuuluva vierailu Hospiziin tapahtui syksyllä 1953 ja ulottui aina keväälle 1954 saakka. Kyseisenä aikana Kallaksen elämässä tapahtui monta merkittävää asiaa. Laitisen tutkimushaastattelut pääsivät säännölliseen käyntiin (Kallas 1957, 329). Päiväkirjan tarkastustyö kustannustoimittajan kanssa oli intensiivistä. Syyskuussa 1953 pidettiin Otavan juhlaillalliset Seurahuoneella Eino Leinon patsaan paljastamisen kunniaksi (mt., 331), ja lokakuun 9. päivänä 1953 jaettiin Wihurin säätiön apurahat. Aino Kallas sai elämäntyöpalkinnon, minkä sai samassa jaossa myös Jean Sibelius.

Tytär Virve Päss tuotiin lokakuussa 1953 Tukholmasta Eiran sairaalaan. Virve on enää vain ajoittain tajuissaan. Virven kuolinkamppailun katsominen oli Aino Kallakselle hyvin raskasta, ja hän yritti jotenkin myös kartella sitä: Vaeltavan vieraskirjan merkinnät ovat ristiriitaisia (Kallas 1957, 337–345). Virve kuoli 8.11.1953. Virven surunvalittelukukat tulivat Hospizin huoneeseen: ”Huoneeni on kuin kukkatarha – maljakot täynnä värikkäitä, mutta tuoksumattomia syksyn kukkia. Soittelen lähettäjille soittamasta päästyäni.” (Mt., 346). Virve Ainikki siunattiin Krematorion kappelissa ja uurna laskettiin Krohnien sukuhautaan (mt., 347, 348).

Alkuvuonna 1954 Kallas joutui sairaalaan, ja Laitisen (1995a, 474) mukaan hän viipyi siellä huhtikuulle.  Otavan järjestämässä uudessa kodissa Merikatu 1:ssä asuminen alkoi lokakuun 1954 alussa (Kallas 1957, 377). Tammikuussa 1954 Aino Kallas ilmaisi ensimmäisen kerran hotellielämän huonoja puolia (19.1.1954): ”Ajan pitkään käy hotellihuoneessa asuminen tympäiseväksi. Puuttuu tuttujen, vaikkapa näköjään elottomien esineiden hiljainen puhe.” (Mt., 367.)

Uskollinen, kiitollinen ja työteliäs kanta-asiakas

 Aino Kallas on antanut päiväkirjoissaan ja muistelmissaan laajan ja vivahteikkaan kuvan oleskeluistaan Vuorikadun Hospizissa. Vaeltavassa vieraskirjassa hän vertaili helsinkiläisiä ravintoloita ja kahviloita – Kappelia, Kämppiä, Hotelli Helsinkiä, Seurahuonetta, Carltonia, Fazeria, Iso-Hokkia, Vaakunaa, Tornia – ja totesi, että kaikissa niissä oli kukkaro keventynyt. Niissä ei kuitenkaan saanut hyvää ja yksinkertaista kotiruokaa, jota sai kaikkein ylivoimaisimmassa paikassa eli Vuorikadun Hospizissa (Kallas 1957, 24).

Hospizissa Kallakselle oli varattu oma pehmustettu keinutuoli, joka otettiin esiin hänen saapuessaan ja joka oli nimetty tohtorinnan tuoliksi (Kallas 1947, 98). Hospiz merkitsi Ainolle ystävällistä palvelua, työrauhaa, kodikkuutta (mt., 99). Hänellä kävi vieraita huoneessaan, mutta niin halutessaan hän sai myös täydellisen rauhan olla omissa oloissaan ja keskittyä työhönsä, mikä usein tarkoitti käsikirjoituksen viimeistelyä ja sen painattamisen valvontaa, kuten hän muistelmassaan toteaa (Kallas 1947, 120): ”Vuorikadun Hospiz ja viidennen kerroksen tuttu kulmahuone on ollut vuosikymmeniä työpaikkani. Syksyisin, jolloin tavallisesti saavuin Helsinkiin valvomaan jonkin syysmarkkinoille kiirehdittävän uuden käsikirjoituksen painattamista, kolkutti kirjapainopoika kahdesti päivän kuluessa oveani. Korjausluku on omalla tavallaan vastuunalaista ja korkeajännitteistä työtä: viimeistä kertaa, ennen lopullista hyytymistään, on aine sulana ja muovailualttiina edessäsi.”

Hospizin ”terveellinen ruoka ja kahvikeittiön musta iloliemi” (Kallas 1947, 99) säilyttivät vetovoimansa, samoin viidennen kerroksen huone, joka järjestettiin Kallakselle jopa hänen saapuessaan ennakolta ilmoittamatta. Muistelmassaan (mt., 99) Kallas kuvaa, miten hän Hospizissa nautti siitä, että hän tunsi olevansa keskellä kaupunkia ja sen lähes ympärivuorokautista liikenteen sykettä, samalla kun hän oli lähellä Kaisaniemen lammikkoa, jossa kaarevakaulaiset joutsenet uiskentelivat.

Kirjallisuus

Kallas, Aino (1942): Kuoleman joutsen. Runoja. Helsinki: Otava.

Kallas, Aino (1947): Kolmas saattue kanssavaeltajia ja ohikulkijoita. Muistoja ja muotokuvia. Helsinki: Otava.

Kallas, Aino (1953): Päiväkirja vuosilta 1907–1915. Helsinki: Otava.

Kallas, Aino (1954): Päiväkirja vuosilta 1916–1921. Helsinki: Otava.

Kallas, Aino (1957): Vaeltava vieraskirja 1946–1956. Helsinki: Otava.

Kallas, Aino (1978) Elämäni päiväkirjat II. Helsinki: Otava.

Kolme naista, kolme kohtaloa. Aino Kallaksen kirjeenvaihtoa Ilona Jalavan ja Helmi Krohnin kanssa vuosina 1884–1913. Toimittanut Riitta Kallas. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1988.

Kolme naista, kolme kohtaloa. Aino Kallaksen kirjeenvaihtoa Ilona Jalavan ja Helmi Krohnin kanssa vuosina 1914–1955. Toimittanut Riitta Kallas. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1989.

Laitinen, Kai (1973; 2. painos 1995): Aino Kallas 1897–1921. Tutkimus hänen tuotantonsa päälinjoista ja taustasta. Helsinki: Otava.

Laitinen, Kai (1995a): Aino Kallaksen mestarivuodet. Tutkimus hänen tuotantonsa päälinjoista ja taustasta 1922–1956. Helsinki: Otava.

Vuorikuru, Silja (toim., 2008): Elämisen taiteesta. Aino Kallaksen ja Anna-Maria Tallgrenin kirjeenvaihtoa kolmelta vuosikymmeneltä. Helsinki: Otava.

[1] Hospiz on nykyään yksityinen Hotelli Arthur, Vuorikatu 19. Helsingin designpääkaupunkivuoden 2012 (World Design Capital Helsinki 2012) järjestämiseen Hotelli Arthur osallistui sisustamalla huoneen numero 538 jugendtyyliseksi Aino Kallas-sviitiksi. Huoneen seinälle on kirjoitettu katkelma Aino Kallaksen runosta Pastorale: ”Yli katajaisen kankaan hiipii yö…” (runokokoelmasta Kuoleman joutsen, 1942). Huoneessa ovat jäljellä keskeiset Kallaksen kuvaamat seikat: huone on suuri ja siinä on kaunis kulmaikkuna syvennyksineen. Ennen vastapäisiä rakennuksia ikkunasta on myös ollut hyvät näköalat. Hotelli Arthur tarjosi Aino Kallas Seuralle tilaisuuden tutustua nimikkohuoneeseen Kallaksen 135-vuotissyntymäpäivänä Aino Kallas-kävelyn yhteydessä.

[2] Kallas, Aino (1911): Merentakaisia lauluja. Valikoima runokäännöksiä ja katsaus virolaiseen laulurunouteen. Helsinki: Otava.

Aino Kallas Seuran uutiskirje  3 / 2012

                                    14.12.2012

     Hyvät Aino Kallas Seuran jäsenet ja muut Kallaksen ystävät!

Vielä vuoden lopuksi ajankohtaisia kuulumisia Aino Kallas Seurasta ja tietoa tulevasta toiminnasta.

Uusi puheenjohtaja ja hallituksen jäsenet

Aino Kallas Seuran vuosikokous pidettiin Helsingissä 8.11.2012. Seuraa perustamispäivästä lähtien luotsannut FT Maarit Leskelä-Kärki siirsi hallituksen puheenjohtajuuden minulle, Silja Vuorikurulle. Kiitän lämpimästi Maaritia seuran johtamisesta kuuden ensimmäisen toimintavuoden ajan! Kiitos myös koko hallitukselle saamastani luottamuksesta.

Seuran uusi hallitus on kokoonpanoltaan seuraava:

Silja Vuorikuru (puheenjohtaja)

Hilkka Oksama-Valtonen (varapuheenjohtaja)

Maarit Leskelä-Kärki

Kukku Melkas

Liisa Harkkomaa

Riitta Markkula (varajäsen)

Seuraava kokous

Uusi hallitus kokoontuu seuraavan kerran torstaina 17.1.2013 klo 18. Kokous pidetään Helsingin Suvilahdessa, Tuglas-seuran tiloissa (Sörnäisten rantatie 22). Kokouksessa suunnitellaan vuoden 2013 toimintaa, ja se on avoin kaikille jäsenillemme – tervetuloa!

Tuglas-seuran koulutussihteeri Järvi Lipasti esittelee tilaisuuden aluksi seuran tiloja ja Baltia-kirjastoa. Hän kertoo myös mielenkiintoisesta Aino Kallas -käännöksestä. Järvi Lipasti on kääntänyt Aino Kallaksen näytelmän Mallen tunnustukset (1945) viroksi, Hiidenmaan murteelle. Näytelmää esitettiin kesällä 2012 Kassarissa, Aino Kallaksen tunnetun kesäpaikan lähistöllä. Esityksessä kuullaan käännöstyön vaiheista ja  näytelmän vastaanotosta Hiidenmaalla.

Kuten ennenkin, seuran hallituksen kokoukset pyritään järjestämään vuoroin Helsingissä, vuoroin  Turussa.

Ajankohtaista

Aino Kallas Seura osallistui Helsingin kirjamessuille 25.-28.10.2012 yhdessä Suomen Kirjalijanimikkoseurat ry:n kanssa. Messupisteellä myytiin kirjoja ja esiteltiin seuramme toimintaa.

Aino Kallaksen kuolinpäivän vaiheilla, 8.11.2012, järjestettiin seminaari Muotokuvasta biografiaan ja takaisin. Maria Wiikin maalaus Minna Krohnista 1888. Seminaari pidettiin Helsingin yliopistomuseossa. Mielenkiintoisessa ja kuulijoita keränneessä tilaisuudessa esiintyivät Maarit Leskelä-Kärki, Tutta Palin, Pia Vuorikoski ja Erja Noroviita.

Joulukuussa 2012 järjestetään kaksi Aino Kallas -aiheista tilaisuutta Virossa. 13.12.2012 olin Elvan museonystävien seuran vieraana Elvan raatihuoneella, Tarton lähistöllä. Tilaisuuteen sisältyi pitämäni Aino Kallas -esitelmä sekä Elvan teatteriharrastajien esitys Kallaksen näytelmästä Bathseba. Näytelmää ei ole esitetty koskaan aiemmin, joten Elvassa tehtiin myös hieman historiaa! Saman viikon sunnuntaina 16.12.2012 puhun Aino Kallaksesta Pärnussa, Pärnun inkerinsuomalaisten kulttuuriseuran vieraana.

Vuosi 2013 – Aino Kallas 135 vuotta

Aino Kallaksen syntymästä tulee kuluneeksi 135 vuotta 2.8.2013. Seuran hallitus alkoi suunnitella juhlavuoden toimintaa vuosikokouksessa. Kokouksessa ideoitiin mm. seuraavaa:

-juhlaseminaari Aino Kallaksen syntymäpäivän vaiheilla

-perinteinen syntymäpäivän kävelykierros Kallaksen Helsingin-maisemissa, Pirkko-Liisa Rauhalan johdolla

-retki Kuorsaloon?

-yhteistyötä Päivälehden museon kanssa – seminaari / näyttely?

-Lontoon-matka?

-susi-ilta?

Kaikkien tapahtumien suunnittelu jatkuu seuran kokouksissa – tervetuloa!

Seuran tiedotuskanavat

Seura tiedottaa toiminnastaan entiseen tapaan sähköpostilistalla ja kotisivuilla:

(http://www.nimikot.fi/nimikkoseurat/aino-kallas/).

Näiden ensisijaisten tiedotuskanavien lisäksi seura löytyy nykyisin myös Facebookista:

https://www.facebook.com/AinoKallasSeura?fref=ts

Jäsenasiat ja –maksut vuonna 2012

Seuran jäseneksi voi liittyä kotisivuilla (http://www.nimikot.fi/nimikkoseurat/aino-kallas/) tai ottamalla yhteyttä minuun (silja.vuorikuru(a)helsinki.fi, 050-3252145). Jäsenmaksu on 15 euroa / jäsen / vuosi. Jäsenmaksu maksetaan kalenterivuosittain Seuran tilille, 430918-2152328. Muistutan ystävällisesti jäsenmaksujen maksamisen tärkeydestä; seuramme toimii pääasiallisesti jäsenmaksutuoton turvin.

Toivotan kaikille Aino Kallaksen ystäville lämmintä joulumieltä ja onnea vuoteen 2013! ”Kolme viikkoa vielä pilkkopimeyttä ja sitten tapaninpäivästä se kuuluisa kukonaskel aurinkoa kohden!” –Aino Kallas 10.12.1933.

Tartosta talvitunnelmissa,

FT Silja Vuorikuru

puheenjohtaja
Aino Kallas Seura
silja.vuorikuru(a)helsinki.fi

Aino Kallas Seuran Uutiskirje 2/2012

13.9.2012

Hyvät Kallaksen ystävät ja seuran jäsenet,

tässä kirjeessä kerromme syksyn ohjelmasta ja kutsumme teidät kaikki mukaan tuleviin tapahtumiin sekä suunnitteluun. Ohessa liitteenä kirje, missä on kuvamateriaali mukana!

Elokuussa Kallaksen syntymäpäivää vietettiin perinteiseen tapaan jäsenemme Pirkko-Liisa Rauhalan vetämällä kävelyretkellä Etelä-Helsingissä. Paikalla oli kymmenisen jäsentä, jotka nauttivat asiantuntevasta opastuksesta ja kauniista kesäillasta. Uutuutena oli vierailu Helsingin yliopistomuseossa Maria Wiikin maalaaman Minna Krohnin (Aino Kallaksen äidin) muotokuvan äärellä. Tästä saimmekin idean syksyn isoon tapahtumaan marraskuussa.

Ennen marraskuista tapahtumaa kaikilla seuran jäsenillä on mahdollisuus tulla kuuntelemaan hallituksemme jäsenen Silja Vuorikurun väitöstä Aino Kallaksen tuotannosta. Siljan väitöskirja asettuu hienosti osaksi 2000-luvun uusia tulkintoja Kallaksen tuotannosta – seura toivottaa jo etukäteen Siljalle onnea suureen koitokseen ja toivoo runsasta osanottoa!

Silja Vuorikurun väitöskirja

Kauneudentemppelin ovella. Aino Kallaksen tuotanto ja raamatullinen subteksti

tarkastetaan Helsingin yliopistossa lauantaina 29.9.2012 klo 10. Väitöstilaisuus järjestetään yliopiston päärakennuksen auditoriossa XII (Unioninkatu 34). Vastaväittäjänä toimii Viron Kirjallisuusmuseon vanhempi tutkija Sirje Olesk. Tilaisuus on suomenkielinen.

Helsingin kirjamessut

Lokakuun lopussa 24.-28.10. seura on mukana Helsingin kirjamessuilla Kirjailijoiden nimikkoseurojen yhteisellä osastolla. Toivomme seuran jäseniä osastolle vierailemaan ja mahdollisesta päivystyksestä kiinnostuneet voivat olla yhteydessä Maaritiin.

Marraskuun seminaari

Aino Kallaksen kuolinpäivän tienoilla, torstaina 8. marraskuuta järjestämme yhteistyössä Helsingin yliopistomuseon kanssa syksyn päätapahtuman, seminaarin otsikolla Muotokuvasta biografiaan ja takaisin.

Maria Wiikin muotokuva Minna Krohnista 1888. Toivotamme kaikki lämpimästi tervetulleiksi osallistumaan tapahtumaan (ks. ohjelma alla). Seminaarin jälkeen kokoonnumme vuosikokoukseen ja (omakustanteiselle) illalliselle. Tarkemmasta vuosikokouksen paikasta tiedotamme tuonnempana, viimeistään kaksi viikkoa ennen tapahtumaa.

Ensi vuonna tulee kuluneeksi 135 vuotta Aino Kallaksen syntymästä. Aloitamme tapahtuman suunnittelun vuosikokouksessa ja toivotamme kaikki ideoinnista kiinnostuneet erityisesti tervetulleiksi kokoukseen!

Seuraan liittyvissä asioissa voit ottaa yhteyttä Maaritiin tai Hilkka Oksama-Valtoseen

maarit.leskela@utu.fi 050-5344627 tai hilkka.oksama-valtonen@turku.fi

Tietoa tulevista tapahtumista levitetään seuran sähköpostilistalla sekä seuran kotisivuilla:

http://www.nimikot.fi/nimikkoseurat/aino-kallas/

Syysterveisin Maarit Leskelä-Kärki

Muotokuvasta biografiaan ja takaisin.

Maria Wiikin maalaus Minna Krohnista 1888

Torstaina 8.11.2012

Helsingin yliopistomuseo

Snellmaninkatu 3, auditorio, 2. krs.                                                                          

Minkälaisia olivat muotokuvamaalauksen perinteet ja tavat 1800-luvun loppupuolen Suomessa? Entä minkälainen oli naistaiteilijoiden rooli muotokuvamaalarina? Mitä tapahtuu, kun historian henkilö astuu esiin muotokuvassa? Voiko muotokuva olla biografia?

Muun muassa näihin kysymyksiin etsitään vastauksia Helsingin yliopistomuseon ja Aino Kallas Seuran järjestämässä seminaarissa torstaina 8.11.2012 klo 15–18. Erityisenä huomion kohteena tapahtumassa on taiteilija Maria Wiikin vuonna 1888 maalaama muotokuva Helsingin suomalaisen tyttökoulun johtajattaresta Minna Krohnista (aik. Maria Wilhelmiina Lindroos), joka tuli sittemmin tunnetuksi myös kirjailija Aino Kallaksen äitinä. Kyseistä muotokuvaa, sen maalannutta taiteilijaa sekä kohteena ollutta johtajatarta valottavat puheenvuoroissaan taidehistorioitsija, 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun suomalaisen muotokuvamaalauksen asiantuntija, FT, dosentti, akatemiatutkija Tutta Palin (Turun yliopisto) sekä Krohnin suvun naisia tutkinut, elämäkertatutkimuksen asiantuntija FT, dosentti Maarit Leskelä-Kärki (Turun yliopisto). Lisäksi museoamanuenssi Pia Vuorikoski kertoo Helsingin yliopistomuseon muotokuvakokoelmasta sekä erityisesti tämän maalauksen konservointiprosessista.

Seminaarin puheenvuorot

15.15 Tutta Palin: Naturalistinen muotokuva taiteena ja historiallisena dokumenttina

16.00 Maarit Leskelä-Kärki: Minna Krohnin muistaminen

16.45 Pia Vuorikoski kertoo Minna Lindroos-Krohnin muotokuvan 

vaiheista ja pitää näkökulmaopastuksen Nainen muotokuvaajana.

18.00 Tilaisuus päättyy

Tilaisuus on avoin kaikille aiheesta kiinnostuneille!

Seminaarin järjestävät yhteistyössä Helsingin yliopistomuseo ja Aino Kallas Seura.

Lämpimästi tervetuloa!

********************************************

Maarit Leskelä-Kärki

FT, Kulttuurihistorian tutkijatohtori

Kulttuurihistoria

20014 Turun yliopisto

puh. 02-333 5221

sposti maarit.leskela@utu.fi

http://www.hum.utu.fi/oppiaineet/kulttuurihistoria/ihmiset/maarit_leskela-karki.html

http://users.utu.fi/maales

PhD, Post Doctoral Researcher

Cultural History

20014 University of Turku

tel. +358-2-333 5221

email maarit.leskela@utu.fi

http://www.hum.utu.fi/oppiaineet/kulttuurihistoria/ihmiset/maarit_leskela-karki.html

http://users.utu.fi/maales

Aino Kallas Seuran Uutiskirje 1/2012

19.1.2012

Hyvät Kallas Seuran jäsenet,

uusi vuosi on alkanut ja on aika tiedottaa Kallas seuran ajankohtaisista asioista. 

Pidimme viime lokakuun lopulla vuosikokouksen ja seuran hallituksessa jatkavat Maarit Leskelä-Kärki (pj.), Hilkka Oksama-Valtonen (varapj.), Henna Haavisto (sihteeri), Kukku Melkas, Silja Vuorikuru, Riitta Markkula (varajäsen). Ohessa myös kokouksen pöytäkirja tiedoksi kaikille.

Kokouksessa suunniteltiin tulevaa toimintaa seuraavasti:

Keväällä 2012 yhteistyössä Turun kaupunginkirjaston kanssa NAiskirjailijoiden maaliskuu, jonka avaa Aino Kallas -aiheinen ilta 1.3.). Suunnittelijat ovat kirjaston tapahtumavastaava Taina Ratia, Ritva Hapuli ja Maarit Leskelä-Kärki. Tarkempi ohjelma lähetetään helmikuussa, mutta alustavasti tiedoksi päivät ja kirjailijat:

1.3. Aino Kallas (esiintyjinä Kukku Melkas ja Erja Noroviita)
8.3. L. Onerva (Viola Parenté-Capkova, tekstien luentaa)
15.3. Maria Jotuni (Riikka Rossi, yhteistyössä Maria Jotuni-seura)
22.3. Eeva-Liisa Manner (Marja-Liisa Tuurna, Mannerin runojen lausuntaa Iiro Kajas)
29.3. Mirkka Rekola (Katja Seutu, runolausuntaa)

Tapahtumat ovat siis torstai-iltaisin klo 18-20 Turun kaupunginkirjaston Studio-tilassa.

Syksylle suunnitellaan Kallaksen kuolinpäivän tienoille 9.11. erityistä susi-iltaa. Mukana tutkijoita ja kirjailijoita, esim. Sami Lyytinen, Leena Vilkka, Saila Susiluoto, Erja Noroviita sekä seuran Kallas-tuntijoita. Tähän tapahtumaan on haettu kulttuurirahaston apurahaa, joka selviää helmikuussa. Ensisijaisesti Helsinkiin (Rikhardinkadun kirjasto?). Myöhemmin tapahtuma voitaisiin myös järjestää muualla, Turussa, ehkä osin toisin esiintyjin.
Lisäksi on luvassa perinteinen Kallas-kävely hänen syntymäpäivänään 2.8. Pirkko-Liisa Rauhalan kanssa on suunniteltu kesäretkeä Kuorsalon saareen. Tästä tiedotetaan lisää, ohessa myös Pirkko-Liisan hieno teksti Kuorsalon liittymisestä Kallaksen elämään.

Lisäksi järjestetään 2-3 kokousta. ja pyritään osallistumaan Turun kirjamessuille ja mahdollisesti myös Helsingin kirjamessuille (yhdessä Nimikoitten kanssa.) 

Yhteistyö Nimikoitten kanssa jatkuu, samoin Turun Tuglas-seuran kanssa (tiedotus, yhteiset retket ja muu mahdollinen ohjelma).

Kallas Seura on Suomen Kirjailijanimikkoseurojen jäsen ja seuran kotisivut toimivat Nimikoitten alla. Näitä sivuja on uudistettu pitkin syksyä, ja sivujen osoite on vaihtunut:

http://nimikot.fi/ nimikkoseurat/aino-kallas/

Vierailkaa sivuilla, ja mahdollisia uudistusideoitakin otetaan vastaan!

Tämä uutiskirje -formaatti tarjoaa mahdollisuuden myös jäsenille kirjoittaa Kallas-harrastuksestaan Vinjetti-osastossa. Voit rohkeasti tarjota aihetta Maaritille, kaikenlaiset tekstit ovat tervetulleita. Uutiskirje julkaistaan sähköpostin lisäksi Kallas seuran kotisivuilla!

 

Seuran hallitus ja yhteystiedot

Seuran puheenjohtaja:
Maarit Leskelä-Kärki
maarit.leskela@utu.fi
050-5344627

Varapuheenjohtaja:
Hilkka Oksama-Valtonen
hilkka.oksama-valtonen@turku.fi

sihteeri:
Henna Haavisto
henna.haavisto@utu.fi

Muut jäsenet:
Kukku Melkas
Silja Vuorikuru
 

HUOM: Seuran jäsenmaksun vuodelle 2012 (15 e kaikki jäsenet) voit maksaa seuran tilille 430918-2152328

Jäseneksi voit liittyä nettisivuilla tai ottamalla yhteyttä seuran puheenjohtajaan suoraan.