Aleksanteri Ahola-Valo

Elpo ry

Aleksanteri Ahola-Valon nimikkoseura

 

Perustettu 1982

Kotipaikka Hämeenlinna

Jäsenmäärä 45

 

Yhteystiedot

Elpo ry
c/o Risto Suvanto
Vuorikatu 25 B 9

13100 Hämeenlinna -

risto.suvanto@ahola-valo.fi

https://www.discoveringfinland.com/fi/destination/aleksanteri-ahola-valo-museo/

Ahola-Valon seura Elpo ry:n tarkoituksena on Aleksanteri Ahola-Valon (1900-1997) elämäntyön säilyttäminen ja tunnetuksi tekeminen . Ahola-Valo oli hyvin monipuolinen  ja hänen luovuutensa ulottui monille eri aloille - myös kirjailijana hän oli tuottelias. Perustiedot hänen elämäntyöstään eri aloilla on luettavissa  esim. Wikipediasta. http://fi.wikipedia.org/wiki/Aleksanteri_Ahola-Valo

 

IHMETTELEN ELÄMÄÄ

Risto Suvanto on kirjoittanut uutuuskirjan Ihmettelen elämää (Elpokustannus 2024). Kirja on saanut inspiraationsa Ahola-Valosta ja hänen elämäntyöstään. Kirjan esittelyvideo löytyy:

https://www.youtube.com/watch?v=jBXbriM-iVY

Facebook

https://www.elpokustannus.fi/aleksanteri-ahola-valo/

 

 

 

 

 

ELpo ry tili 103230-7202488 (jäsenmaksu 25 €, eläkeläiset, työttömät, nuoret 10 €)  

Päiväkirjat

Aleksanteri Ahola-Valo (1900-1997) kirjoitti lapsena Koulupojan päiväkirjaa vuosina 1907-1915 tsaarin Venäjällä Inkerissä Viiritsan huvilayhdyskunnassa. Päiväkirja kertoo miten lapset itse rakensivat omaa koulua ja  tavoittelivat suurta tulevaisuutta Venäjän tsaarinvallan murentuessa. Lapsiyhteisön pedagoginen kokeilu oli ihan oma kasvatuksellien maailmansa muun yhteiskunnan puristuksessa. Päiväkirjan kuvaus on äärimmäisen tarkkaa - eikä draamaa puutu. Hyveet ja paheet törmäävät, mutta lapset jatkavat sinnikkäästi eteenpäin.

 

Koulupojan päiväkirjojen tarina (video)

https://www.youtube.com/watch?v=jiuuhe8HBmQ

 

Ensimmäinen väitöskirja

Aleksanteri Ahola-Valosta ensimmäinen väitöskirja: Visuaalinen tie arvoelämään. Aleksanteri - Ahola-Valon itsekasvatuksen menetelmä ja etiikka.

 

Ahola-Valosta on tehty moniakin  gradutasoisia akateemisia tutkimuksia, kulttuurihistorian, taidehistorian, kasvatustieteen  ja kirjallisuustieteen näkökulmista.  Nyt neljän vuoden tutkimustyön jälkeen Aleksanteri Ahola-Valosta on  syntynyt ensimmäinen väitöskirja: Visuaalinen tie arvoelämään. Aleksanteri - Ahola-Valon itsekasvatuksen menetelmä ja etiikka.

Väitöskirjan näkökulma on taidekasvatus ja se tarkastettiin Aalto yliopistossa perjantaina 2.12.2011. 

 

Miten kuvallisesti hahmotettava kuuluu kasvatukseen? Taidekasvattaja Jouni Kiiskisen väitöstutkimuksen kohteena on suomalaisen kasvatusajattelijan ja taiteilijan Aleksanteri Ahola-Valon kehittämä itsekasvatuksen menetelmä, jossa taide, kuva ja visuaalisuus ovat tärkeässä osassa. Tutkimuksen aikana Kiiskinen perehtyi itsekasvatuksen välineisiin myös kokeilemalla niitä käytännössä.

Aleksanteri Ahola-Valon elämäntyö virittää keskustelemaan kasvatuksen päämääristä ja menetelmistä sekä taiteen asemasta yksittäisen ihmisen toiminnan ja eettisen elämän edellytyksenä.

 

 

 

 

Kirjallisen tuotantonsa Ahola-Valo aloitti hyvin varhain, kun hänen yksityisopettajansa kehotti Ahola-Valoa pitämään päiväkirjaa vuonna 1907. Näitä päiväkirjoja Elpo ry on sitten julkaissut moniosaisena Koulupojan päiväkirjana. Päiväkirjojen pohjalta Kaija Juurikkala on tehnyt elokuvan VALO.

 

Ahola-Valo on kirjoittanut myös näytelmiä, joista yhden (Aikuiset ja lapset kasvatuksen pyörteissä) Hämeenlinnan Miniteatteri on esittänyt.

 

Ahola-Valoon kirjailijana ja koko hänen elämänkatsomukseen on vaikuttanut vahvasti Leo Tolstoi.


Ahola-Valon koko elämäntyön ja myös hänen kirjallisen tuotantonsa tunnuksena voi pitää hänen yhtä mielilausettaan: 

 

”Meidän on luotava terveyttä ja terveyden kautta kauneutta. Meidän on luotava elämää, joka on itsessään taidetta”

 

LASTENELOKUVA VALO SAI CIFEJ -PALKINNON

Aleksanteri Ahola-Valon lapsuuden päiväkirjoihin perustuva lastenelokuva Valo on saanut Iranissa kansainvälisen lastenelokuvajärjestön CIFEJ:n palkinnon.

Valo on esitetty useissa maissa. Kesällä 2007 se sai ensiesityksensä Australiassa ja Uudessa Seelannissa. Valo on palkittu aikaisemmin Oulun lastenelokuvafestivaaleilla, Kreikassa ja Israelissa.

Elokuvan on ohjannut Kaija Juurikkala.

Aika laulaa laulujaan

Aleksanteri Ahola-Valon suvun vaiheista on ilmestynyt Ahola-Valon veljentyttären Ritva Aholan kirjoittama dokumenttiromaani Aika laulaa laulujaan, joka perustuu pääosin Ahola-valon isän, Pekka Aholan muistiinpanoihin. Kirjassa kerrotaan suvun dramaattisista vaiheista 1860-luvulta lähtien ja päätyen Pekka Aholan kuolemaan 1919. Kirja on suvun tarina Pohjanmaalta ja Karjalasta 1900-luvun Pietariin, jossa kohdataan niin Rasputin kuin V. I. Leninkin. Pekka Ahola oli tolstoilainen kansanvalistaja ja hänen aatteensa kuvaus ja runoutensa on kirjan keskeistä antia.
Kirjan on kustantanut Aleksanteri Ahola-Valon seura Elpo ry.

 

 

 Aleksanteri Ahola-Valon piirros. Kirjallisuuslehti 10 / 1935.

Aleksanteri Ahola-Valon osastoa Lasten ja nuorten kirjallisuutta esitelleessä näyttelyssä, Helsingissä 2011

Saana Saarinen

Valko-Venäjä ennen Stalinin terroria

Aleksanteri Ahola-Valon dramaattiset vuodet Valko-Venäjällä 1919−1930

”Hyvää tekemään kutsuimme”

Mitä tapahtuikaan Valko-Venäjällä ennen toista maailmansotaa? Laaja tietokirja Valko-Venäjä ennen Stalinin terroria marssittaa esiin suuren joukon merkittäviä tapahtumia, henkilöitä ja yhteiskunnallisia vaiheita, jotka on raportoitu kiehtovan rikkaasti runsaan teksti- ja kuva-aineiston kera. Teos valottaa jokaiselle historiasta kiinnostuneelle jännittävien tositarinoiden kautta, miten Valko-Venäjä osana nuorta Neuvostoliittoa rakensi yhteiskuntaa ja kulttuuriaan. Kirja tarjoaa uusia näkökulmia aikakaudesta, joka loi suuntaa maan tulevaisuudelle.

Kirjan päähenkilö ja kertoja on suomalainen taiteilija Aleksanteri Ahola-Valo, jonka teoksia näyttely Gallen-Kallelan Museossa esitteli hiljattain Gallen-Kallelan teosten rinnalla. Nyt Ahola-Valon elämäntarinan Valko-Venäjän aika saa lukijan haukkomaan henkeään ja kysymään: kuinka tämä kaikki saattoi tapahtua yhdelle Suomen historian tuotteliaimmista taiteilijoista? Ahola-Valon tarina on ainutlaatuinen panoraama myös Valko-Venäjän menneisyyteen.

Teos vie mukanaan Ahola-Valon  huimapäisiin seikkailuihin niin Vitebskin taidekoulussa Marc Chagallin opiskelutoverina kuin klassikkoelokuva Panssarilaiva Potemkinin kuvauksissa. Hyytävän talvisella puna-armeijan matkalla ollaan susilauman armoilla, ja vain valistusupseeri Ahola-Valon

kekseliäisyys voi pelastaa matkaseurueen erämaassa. Hengenlähtö käy dramaattisesti lähellä kerta

toisensa jälkeen kokemuksissa halki laajan maan.

Teksti perustuu taiteilijan monipuolisiin muistelmiin 11 vuoden ajalta ja avaa lukijalle

tositarinoiden lomassa valkovenäläistä arvomaailmaa ja historian kulkua sekä päähenkilönsä kehityskulkua. Kirja sisältää myös merkittävän määrän ennen näkemätöntä kuvamateriaalia Valko-Venäjän historian käänteistä.

330 sivua, nidottu.

Kuvitettu teos, noin 180 väri- ja mustavalkokuvaa.

Viisaan rakkauden julistajan synkkä aika

Maailmassa, Suomessa ja Ahola-Valon (1900-1997) elämässä 1930-luku oli synkkä vuosikymmen, joka päättyi maailmansotaan. Ahola-Valo pakeni Neuvostoliitosta Suomeen  vuonna 1933 ja hänestä tuli pakolainen omassa maassaan. Neuvostovaltio olisi hänet luultavasti tappanut. Suomessa henki säilyi, mutta elinmahdolliset olivat olemattomat ja synnyttivät itsemurha-ajatuksia.  Pakomatka jatkui vuonna 1946 Ruotsiin, jossa hän teki Olin pakolainen -kirjan kannessa olevan taideteoksen Syiden ja seurausten maailma, joka kuvaa miten pienen lapsen pieksemisestä syntyy koko kaamea sotien maailma. Tätä maailmaa hän vastusti. Hän jo 7-vuotiaana oli julistanut: ”Haluan tulla johtajaksi rakkauden ja onnen maailmaaan”. Hänen viisaan rakkauden tietään voimme seurata hänen Koulupojan päiväkirjoistaan. Tämä tie johti  nuoressa neuvostovaltiossa katastrofiin – uhkaan hengen menetyksestä. Suomessa tilanne ei ollut paljoakaan parempi. Oheinen kuva on Olin pakolainen -kirjan kuvitusta ja tehty vuonna 1933, jolloin Hitler oli jo päässyt valtaan.  Kuoleman luuranko soittaa hitlerismin harppua. Toisen maailmansodan perustoja luodaan.

     Suomi ja maailma oli 1930-luvulla vihapuhetta ja epäluuloja täynnä. Ahola-Valon lapsuuden aatteilla ei ollut mitään elinmahdollisuutta.  Hän oli Suomessa ”ryssä”, epäihminen, jota piti tarkailla ja epäillä. Kun nykyään Venäjän ulkoministeri ilmoittaa EU:n olevan epäluotettavan ja EU langettaa Venäjälle pakotteita, niin suhtaumisessa voinee nähdä jotain samaa mitä tapahtui 1930-luvulla.  Venäjä ja EU (kuten Neuvostoliitto ja Saksa 1930-luvulla) ovat aivan erilaisissa todellisuuskäsityksissä. 1930-luvulla ristiriita oli syvempi.  Olin Pakolainen -kirja kertoo Ahola-Valon 1930-luvun tarinan, joka on osa erilaisten maailmojen yhteentörmäyksestä. Siinä maailmassa ei ollut sijaa Ahola-Valon lapsuuden pyrkimykselle ”Haluan tulla johtajaksi rakkauden ja onnen maailmaan”, vaikka hän kantoi sitä halua syvällä sisimmässään. Hän oli pakolainen omassa maassaan – ja kaikkialla.

7. osa on ilmestynyt

Ainutlaatuinen kasvatusprosessi

Kasvatustieteen kunniatohtori (Oulu) Aleksanteri Ahola-Valo (1900-1997) toteutti lapsuudessaan  hämmentävän kasvatusprosessin tsaarin Venäjällä vuosina 1908-1916. Itä-Suomen yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan luentosarjassa (Alik Aholan omatoimikoulu YouTube) luennoitsija Risto Ikonen toteaa, että Venäjällä toiminut lasten oma koulu on ”maailmanluokan sensaatio”, jos ja kun se osoitetaan historiallisessa tutkimuksessa todeksi. Reformipedagogiikka ei ole milloinkaan pystynyt samaan.

Lasten koulua, Ahola-Valon omaa ja häntä ympäröineen lapsiyhteisön kehitystä Ahola-Valo itse kuvaa päiväkirjoissaan, joita on Koulupojan päiväkirja -sarjassa julkaistu tähän mennessä 2426 painosivua. Lasten oman koulun synty oli monien sattumien summa, mutta sen taustalla on myös Ahola-Valon yksityisopettaja, joka kertoi nuorelle Ahola-Valolle jo hyvin varhain erilaisista pedagogisista suuntauksista.

Osa 7 kertoo vuodesta 1914, jolloin lapsiyhteisö kokee ensimmäisen maaiilmansodan alun. Venäjän vuoden 1917 vallankumouksen valmistelu on täydessä käynnissä sekä ensimmäisen maailmansodan alkutahdit ulottuvat vahvasti myös lasten elämään.                                                                                                  

Koulupojan päiväkirja kuvaa hyvin erilaista koulua ja erilaista maailmaa. Tästä       huolimatta lasten oman koulun kasvuprosessi antaa hyvin monenlaista ajateltavaa myös nykyhetken kasvattajille, sosiaalipedagogeille, kasvatusfilosofeille jne. Koulupojan päiväkirjassa on luettavissa myös ne perusteet, joille Ahola-Valo rakensi myöhemmin evohomologiaksi kutsumansa  menetelmällisen kokonaisuuden, jonka avulla ihmisyksilön on mahdollista kehittyä kykeneväksi toteuttamaan tietoisesti arvojaan.