Eino Leino
Kainuun Eino Leino -seura ry
Seura täyttää tänä vuonna 50 vuotta!
Perustettu 1974
Kotipaikka Kajaani
Jäsenmäärä 41
Yhteystiedot ja jäseneksi liittyminen:
Seuran johtokunta 2024
Sami Sainio, puheenjohtaja (sainarin_sami(ät)hotmail.com)
Päivi Tervonen, varapuheenjohtaja
Juhani Tikkanen, Kaisa Marin, Veikko Leinonen, Maarit Tartia-Kallio, Päivi Haverinen, Marko Karvonen, Veli-Pekka Leivo, Marja Malin, Olli Heikkinen, Anna-Leena Malinen, Ilkka Immonen
Jäseneksi liittyminen:
www.nimikot.fi/ Kainuun Eino Leino -seura ry
http://www.kainuuneinoleinoseura.yhdistysavain.fi
Seuran tehtävä ja tarkoitus:
- tekee tunnetuksi Eino Leinon tuotantoa ja elämäntyötä
- saattaa tunnetuksi Kainuuta Eino Leinon syntymämaakuntana
- elvyttää Eino Leinon tuotannon esittämistä, tutkimista ja julkaisemista
- tukee erityisesti kainuulaisten kirjailijoiden ja taitelijoiden työskentelyä yhteistyössä muiden järjestöjen ja yhteisöjen kanssa
- on mukana kehittämässä Eino Leino -talon toimintaa Kajaanin Paltaniemellä
- järjestää omia kulttuuritilaisuuksia ja osallistuu kulttuurijärjestöjen yhteisesiintymisiin
- järjestää vuosittain Eino Leinon päivänä 6.7. Leino-aiheisen juhlatilaisuuden ja heinäkuun puolivälissä Kajaanin Paltaniemellä Eino Leino -talon kirjapäivät
Toimintansa rahoittamiseksi Seura myy mm. Leino –paitoja, postikortteja, Leino –tulitikkuja, julkaisuja, kirjanmerkkejä, videoita ja Eino Leinoon liittyvää antikvariaattikirjallisuutta.
Eino Leino -talo on Eino Leinon synnyinkodin mukaan rakennettu perinnetalo Kajaanin Paltaniemellä. Kesäisin talossa on kesäkahvio ja kesäteatteri.
www.einoleinotalo.fi
Facebook: Eino Leino -talo
Facebook: Paltaniemen teatteri
www.paltaniementeatteri.fi
Sähköposti: einoleinotalo@gmail.com/ puhelin 045-8849350 (varaukset)
Kainuun Eino Leino -seuran juhlavuoden runokilpailu
12.1.2024
Kainuun Eino Leino -seuran täyttäessä 2024 50 vuotta, se on julkistanut yleisen runokirlpailun: Eino Leino -aiheinen runokilpailu, järjestäjänä Kainuun Eino Leino -seura ry, on valtakunnallinenja kaikille avoin, johon voi osallistua enintään 10 runolla. Runojen tulee olla alkuperäisiä, aiemmin
Eino Leino -talon kirjapäivät 13.-14.7.2024
|
SUOMI 100 muistolaatta Eino Leinolle
Näin itsenäisyyden juhlavuotena on arvokasta kunnioittaa itsenäisyyden luojia. Tuusulan kulttuuriyhteisölle kuuluu tästäkin kunniaa. Kotiseutuharrastajana sain olla paikalla 23.11. talvisessa säässä Jokelan asemalla, jossa Eino Leinon muistopäivänä aseman seinälle paljastettiin muistolaatta.
Kulttuuria edustivat Jokelan koulun 7-luokkaisten oppilaskuoron esittämänä Nocturne. ”Musteen” runoja lausui tällä kertaa näyttelijä Veikko Honkanen. Hieno oli tunnelma ja tilaisuuden arvoa kohotti Eino Leino- seuran puheenjohtaja Esko Piipon puhe.
Tuusulan oma aarre Jaana Koskenranta kertoi paljastuksessa hauskasti. Olevansa otettu saatuaan kunniatehtävän tuurata pormestaria ja olla seuraavana Leino-laatan paljastaja presidentin jälkeen. Presidentti Kekkonen on nimittäin paljastanut Eino Leinon muistolaatan Roomassa. Sielläkin Leino on kortteeria pitänyt.
Viimeinen kortteeri kirjattomalla ja karjattomalla Suomen Runoruhtinaalla oli Nuppulinnassa, nykyisessä Tuusulassa. Jokelan asemalta lähti viimeinen matka. Lainaan Tuusula-Seuran Suomi 100 aikakirjasta:
”Leinon kuolema herätti koko yhteiskunnan. Suojeluskuntien ylipäällikkö Lauri Malmberg järjesti juhlavan ruumissaaton tammiarkussa Riitahuhdasta Jokelan asemalle. Suojeluskuntalaisten rivistö valkeine käsivarsinauhoineen, lippuineen osoittamassa kunnioitusta vainajalle, hevoset rekineen matkalla halki lumen Jokelan asemalle, kohti Helsinkiä. Valtiollisiin hautajaisiin 16.1. Helsingin Vanhassa kirkossa osallistui koko tasavallan korkein johto ja tuhatmäärin ihmisiä hautaukseen Hietaniemessä.”
Tuusulan kunnan ja Tuusula-Seuran puolesta Esko Piipolle luovutettiin kiitoksena uusin aikakirja ja muille mainituille Rantatien kotiseutupolku. Niissäkin on Eino Leino vahvasti esillä.
Kotiseutuharrastaja
Heikki Simola
Tuusula
Taiteemme
Eino Leino
Olkohon taiteemme niinkuin tammi,
tuuhealehtinen, lempeä puu,
olkohon niinkuin kartanon koivu,
varjoisa, vilpas, juurella jonka
maamiehen murheet unhottuu.
Olkohon taiteemme niinkuin meri,
syvä, mut päilyvä pinnaltaan,
olkohon niinkuin kunnahan lähde,
vuoresta tullut, vuoresta viepä,
kantava laaksohon kauneuttaan.
Olkohon taiteemme niinkuin taivas,
siintävä, soiluva, tähtinen, sees.
olkohon niinkuin nouseva päivä
metsien päällä, järvien päällä,
kun sinä kaiutat kantelees!
1897