Harri Tapper Marko Tapio

Harri Tapper

Tapperien Taideseura ry

Perustettu 1993

Kotipaikka Saarijärvi

Jäsenmäärä 40

 

Tapperien Taideseura

 

 

 

 

TAPPERIEN TAIDESEURAN YHTEYSTIEDOT

 

Puheenjohtaja Eila Tiainen

Varapuheenjohtaja Kari Kotilainen, kari.kotilainen(at)saarijarvi.fi

Sihteeri

 

Riitta Lintunen

 

 

 

 

Puheenjohtaja on kansanedustaja Eila Tiainen. n.n.eduskunta.fi

Varapuheenjohtaja: Kari Kotilainen n.n.@saarijarvi.fi. Puh. 044 4598292

Kirjallisuusjaoston vetäjä on Matti Palm
Esittävän taiteen jaoston vetäjä on Pasi Saarinen

Koulutus- ja tutkimusjaoston vetäjä on Esa Sironen
Kuvataidejaoston vetäjä on Hannu Castrén

Asiamies on Markku Koskenlahti

Rahastonhoitaja Riitta Lintunen

 

Harri Tapper, veljesten edustaja


 


 

 

Yhdistyksen tarkoituksena on tukea taidetta, taiteen ja luovuuden tutkimista ja tilaisuuksia.

Tapperien taiteilijaveljesten synnyinkoti Juhola on Saarijärven Tarvaalassa. Kun Juholassa ei kukaan enää vakituisesti asunut, järjesteltiin tila ja rakennukset Saarijärven kaupungin hallintaan.  Samaan järjestelyyn liittyen perustettiin 1993 Tapperien Taideseura ry.
Yhdistyksen tarkoituksena on tukea taidetta sekä taiteen ja luovuuden tutkimusta. Yhdistyksessä on tutkimus- ja koulutusjaosto, kirjallisuusjaosto, kuvataidejaosto ja esittävän taiteen jaosto.

Yhdistyksen puheenjohtajina ovat toimineet Kalevi Kivistö, Veikko Hyytiäinen ja Erkki Laatikainen, Pekka Mäkelä. Nykyinen puheenjohtajana on Eila Tiainen.  Pekka Länsisalon jäätyä eläkkeelle apulaiskaupunginjohtajan virasta valittiin yhdistyksen vuosikokouksessa tilalle toiseksi kaupungin edustajaksi museonjohtaja Kari Kotilainen. Hän on yhdistyksen varapuheenjohtaja.  Harri Tapperin jälkeen sukua edustaa seurassa Terjo Kiljunen. Veljekset on haudattu Saarijärvelle sukuhautaan Vihtorin ja Ainon viereen.
Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan, sihteerin, asiamiehen sekä nimeää seuraavien jaostojen hoitajat:

  • tutkimus- ja koulutusjaosto, Esa Sironen
  • kirjallisuusjaosto, Mikko Keskinen
  • kuvataidejaosto, Hannu Castrén 
  • esittävän taiteen jaosto, Pasi Saarinen

Jaostojen tehtävä on vastata oman jaoston toiminnasta yksin tai yhteistyössä muiden kanssa.
Hallitukseen kuuluu myös asiamies Markku Koskenlahti, sihteeri Eija Viitanen ja veljesten edustaja Terjo Kiljunen.
Rahastonhoitaja Riitta Lintunen vastaa yhdistyksen tileistä ja maksuista.

Seura on Nimikoiden jäsenjärjestö.

Yhdistys toimii laaja-alaisesti kaupungin kanssa yhdessä Juholan Kotilaa koskevissa asioissa ja veljesten tuotannon tallentamissa ja digitoimisessa tutkijoiden käyttöön. Aineisto on sijoitettuna Saarijärven museoon, sillä Tapperit on tunnettu osa Saarijärven ja Suomen historiaa.

Seura keräsi alkupääoman Suomen kulttuurirahaston Keski-Suomen rahastoon.  Tapperin taiteilijaveljesten rahasto perustettiin 2004.

Seuran logon on suunnitellut lavastaja Yrjö Tapper.
Seuralla on käytössään akateemikko Kain Tapperin valmistama mitali. Seuran hallitus on myöntänyt sitä veljesten taiteenaloilla ja hengessä toimineille henkilöille juhlavuosina:

1993: Eero Hyvämäki, Juhani Pallasmaa, Matti Sanaksenaho ja Kalevi Kivistö.
2003: Samuli Heimonen, Natalie Minnevik, Viivi Luik
2009: Pasi Erik Karjula, Sirkku Peltola, Petteri Laiti
2014: Radoslaw Gryta, Milla Ollikainen, Janne Heinonen

Y-tunnus: 0983582-1. Jäsenmaksut tilille FI9247661020002576. Muista liittää yhteystietosi.
Jäsenmaksu 20€/vuosi, henkilön ainaisjäsenmaksu 100€. Kannatusjäsenmaksu 150€/vuosi. Yritysten ja yhteisöjen kannatusjäsenmaksu on 500€/vuosi.

- See more at: http://www.saarijarvi.fi/palvelut/tapperien-taideseura-ry#sthash.SA0FDMsD.dpuf

 

Marko Tapio
FI92 4766 1020 0025 76
Jäsenmaksut 2013: Henkilöjäsenmaksu 17€, henkilön ainaisjäsenmaksu 100€, henkilön kannatusjäsenmaksu 150€/vuosi. Yritysten ja yhteisöjen kannatusjäsenmaksu on 500€.



Marko Tapper 100 vuotta

 

Marko Tapperin syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi sata vuotta. Sen merkeissä Kirjailijatalolla avataan nimihenkilön elämää ja Marko Tapion kirjoitettua tuotantoa torstaina 21.3. klo 17 alkaen.

Tilaisuuden aluksi Esa Sironen kysyy, miten lukea Marko Tapiota. Siihen vastaavat vierailijat. Emeritusprofessori Juhani Niemi sijoittaa Tapion tekstejä proosan 1950-luvun murrokseen ja Janne Tapper, Marko Tapperin poika, avaa isänsä ajatuksellisia tihentymiä.

Nuoresta Markosta Tarvaalan toveriporukassa kertoo tietokirjailija Erkki Vettenniemi. Tapper-ryhmä Saarijärveltä saapuu paikalle Markon tekstien elävänä tulkkina.

Tapperien Taideseuran järjestämään tilaisuuteen on vapaa pääsy. Lämpimästi tervetuloa Kirjailijatalolle!

Hanget olivat kantavat. Koulun pellolla lapset leikkivät valokuvausta. He ottivat toisiaan käsistä ja alkoivat pyöriä vinhasti. Yksi ainoa hep. Lapset irroittivat otteensa ja singahtivat mikä mitenkin, koipi koukkuun, vartalo vinkkuraan. Tämän kuvan otan mukaani tästä maailmasta tulevaan.”

Harri Tapper: Vielä kerran kokoisin heidät

 

Kirjailija Harri Tapper on kuollut 23.12.2012. Tapper kuoli nopeasti edenneeseen sairauteen. Hän oli kuollessaan 83-vuotias.

Omaäänisyydestä tunnettu Tapper (1929-2012) kirjoitti elämänsä loppuun saakka. Viimeinen romaani Loimu ja lumi ilmestyi viime keväänä.

Tapper on saanut tuotannostaan muun muassa valtion kirjallisuuspalkinnon, Pro Finlandia -mitalin ja Suomi-palkinnon. Hän on ollut kahdesti Finlandia-palkintoehdokkaana.

Kahdessa viimeisimmässä teoksessaan Tapper käsittelee 1800-luvun alun historiaa keisareineen. Hänen aiemmissa teksteissään ovat esillä lapsuuteen ja Saarijärveen liittyvät asiat.

Akateemikko, kuvanveistäjä Kain Tapper (1930-2004) oli Harri Tapperin veli, kuten myös kirjailija Marko Tapio (1924-1973). Veljeksistä elää vielä lavastaja Yrjö Tapper (1932).

Jyväskylän, Seinäjoen ja Kajaanin kaupunginteattereissa on ollut ohjelmistossa Tapperin taiteilijaveljeksiä esittävä näytelmä.

JUHOLA


Tapperien taiteilijaveljesten kotitila
Ryöppäläntie 59, Tarvaala


Tiedustelut puh. 044 459 8411


Kesänäyttelykohde on avoinna 15.6.–18.8.2013 la-su klo 12–16.
Ryhmäkäynnit ovat mahdollisia sopimuksesta.
Pääsymaksut á 3,50 €, yli 10 henkilön ryhmä á 2,50 €.
Tapperin veljesten isoisän isä Juho Mikonpoika asettui asumaan Ryöppälän torppaan 1861. Tila jaettiin myöhemmin, ja veljesten isoisän saamaa osuutta kutsuttiin Juholaksi. Veljekset: kirjailijat Harri ja Markko (Marko Tapio) sekä kuvanveistäjä Kain ja lavastaja Yrjö Tapper viettivät tilalla lapsuutensa ja nuoruutensa. Nykyinen päärakennus on rakennettu "naulattomaan aikaan" sotien jälkeen 1945 - 49. Tapperin veljesten vanhemmat, Aino ja Vihtori, asuivat siinä kuolemaansa saakka. Rakennuksen yläkerrassa on Markon kirjoituskoppi ja veljesten huoneet alkuperäisine kalusteineen. Vierailijat voivat tutustua Juholan pihapiiriin opastauluin merkittyä maastoreittiä seuraten. Maastoreitti on pihapiirissä ja sen lähistöllä kiertää polku, jonka varrella on Tapperin veljesten nuoruusvuosien tapahtuma-paikkoja. Päärakennuksessa on esillä Harri Tapperin kirjoittamat kirjat.

Galleria Jarskassa ” Illasta aamuun ”esitellään kesällä 2013 keuruulaisen kuvanveistäjä Timo ja Anita Hannusen teoksia. Timo Hannunen tunnustaa Kain Tapperin keskeiseksi oppi-isäkseen. Timo Hannusen keskeisiä veistoksia Saarijärvellä ovat Alkava, Aika ja Karahka. Hannunen on valmistanut mm. Veikko Sinisalon ja Juice Leskisen muistomerkit.

Harri Tapperin uusin kirja julkistettiin Jyväskylän kirjamessuilla. Kirjan ”Loimu ja Lumi” on kustantanut Atena. Kirja on jatkoa Tapperin historiallisten romaanien sarjalle.

Maailman rajalla

 

Eräs leikki oli hyvä. Me saimme edetä Tuumalaan johtavaa tietä Pöllyyttimeen asti. Se oli noin kolmen sadan metrin päässä kotoa ja aivan tien vieressä. Kauemmaksi ei saanut mennä. Ettehän mene. Emme mene.

Paikalta oli ajettu multaa pellolle ja Pöllyyttimessä oli avonaisia kuoppia. Multa oli kulllankeltaista. Se oli kivetöntä ja risutonta ja jäi palloiksi, kun sen puristi nyrkkiin. Käsivarren sai työnnetyksi multaan kainaloa myöten. Kaivoimme penkkaan itsemme kokoisia syvennyksiä ja teimme niihin ikkunoita ja taputtelimme maahan pakkoja niin kuin huonekaluja.

- Eikö olekin tämä multa maailman parasta? – On.

Joskus pelotti, kun olimme niin kaukana. Tuosta alkoi Vallanmetsä. Isot männyt ja kuuset huojuivat ja huokailivat. Sitten kun ne olivat huokailleet, ne rupesivat toisin päin kääntyilemään. Kaikki oli isoa.

Harri Tapper

Näin syntyvät revontulet, 1990