Juhani Peltonen

Juhani Peltosen seuralla
teemana kielen moninaisuus

Lopen kirjaston Fallesmannissa pohdittiin torstai-iltana rennosti kirjallisuuden ja kielen asioita Juhani Peltosen seuran kevättapahtumassa. Perinteisesti nautittiin myös hyvästä musiikista, jota tällä kerralla tarjosi muusikko, sanoittaja, kääntäjä Turkka Mali.

Vuoden 2013 teemaa vauhdittamaan oli tällä kerralla valittu lause kokonaisuudesta Osa mahdollista ohjelmaa vuodelta 1978: Käsistä valumaan pyrkivän allikon rehti, suomalainen kumoaminen kirkkaitten aforismien saattelemalla. Juhani Peltosen kielenkäytölle tunnusomainen teksti on julkaistu uudelleen teoksessa Kirjeitä hullunmyllystäni vuonna 2009.

Lopen opiston Kokeileva kirjoittaminen –ryhmän opettaja Outi Uotila kertoi kirjoittajaryhmän toiminnasta ja menetelmistä. Kahden kirjoittajaryhmäläisen Soile Lindforsin ja Meeri Lindforsin tekstit olivat esimerkkeinä. Myös yleisö pääsi kokeilemaan kirjoittamista!

Kirjallisuusterapiasta, sen perusteista ja menetelmistä kertoi kirjallisuusterapeutti Satu Nieminen. Suomen Kirjallisuusterapiayhdistys on perustettu jo vuonna 1981, mutta tämä terapiamuoto on ehkä jäänyt hiukan tuntemattomammaksi vaikkapa kuvataideterapiaan tai musiikkiterapiaan verrattuna.

Turkka Mali kertoi musisoinnin välissä kielen ja musiikin suhteesta, eri kielten ominaisuuksista kääntäjänä ja sanoituksen vaikeuksista. Turkka Mali on toiminut kouluttajana lukuisilla oppilaitosten kursseilla.

Tapahtumaan osallistui kolmisenkymmentä kirjallisuuden ystävää.

Juhani Peltosen seuran vuosikokous pidettiin kevättapahtuman yhteydessä torstaina 16.5.2013. Toimintaa päätettiin jatkaa entiseen malliin. Hallituksen erovuoroiset Anto Leikola ja Tuula Nurmi valittiin uudelleen. Yhdistyksen puheenjohtaja on kansanedustaja Timo Heinonen.

Kirjailija Juhani Peltosen syntymästä tulee tänä keväänä kuluneeksi 72 vuotta, ja kirjailijan nimikkoseura on toiminut 12 vuotta. Idea seuran perustamisesta syntyi Lopen liikuntahalli Elmolassa, jossa vietettiin kirjailija Juhani Peltosen syntymän 60-vuotispäivää 12.5.2001.

Lopen hautausmaalla on kuvanveistäjä Kimmo Kaivannon ystävälleen Juhani Peltoselle suunnittelema muistokivi, joka myös paljastettiin 12.5.2001. Peltospäivä alkoikin jälleen kukkien laskulla ja muistohetkellä Peltosen muistomerkillä. Juhani Peltonen syntyi 12.5.1941 ja kuoli 25.2.1998.

Kirjallisuuden ystäviä Lopelle kokoavaa teemapäivää ovat seuran ohella järjestämässä Lopen kulttuuritoimi, opisto ja kirjasto

Lisätietoja kotisivuilta www.loppi.fi ja www.juhanipeltonen.net sekä kulttuuri- ja vapaa-aikapäällikkö Tuula Pirinen 040 330 6035 ja rehtori Erja Karvinen 019 758 6038.

Ansarin ihmeellisin mies

oli arsinan pitkä ja karsinan siisti

Vikarioi kirkossa rottaa

vaikka oli kaikista juurikkain

Hän viljeli globukset kemikaalit

ja agitoi porkkanat munimaan

Erotti sokeankepillä

koska tahansa nauriista kauriin

Hän leikkasi lanttuja työkseen

kävi ahnaasti kurkkuun kiinni

Ja töni reliktit hiteen

kukkupäisin hammasrattain

Hän möyhensi persliljalle

auvotaivaiset penkit

Ja lypsi retisseistä

ehtoisin Lapin Kultaa

Ja kiulu kreisien välissä

hän loitsi kuin perunoita

Pölläyttäen vieraimistaan

lehmisavuiset rinkelit

(Juhani Peltonen, Felix Navitan etu- ja takaraivo1967)

Kun Elmo voittaa,

niin onni koittaa,

ja Suomi maailman valtiaaksi käy.

Muut Elmo niittää,

ja Suomi kiittää:

ei vastustajaa missään enää näy!

(Juhani Peltonen, Elmon voitonlaulu romaanissa Elmo 1978)

SENJASEN NOSTALGIAT

Juhani Peltonen

Olisipa merimies tai pianisti
tai kapakanpitäjä Bordeauxissa
Tai olisipa 8 vuotias
ja museossa isoisän kanssa.

Tai olisipa joku eläin
esimerkiksi majava
Rakentaisi tulvaisen padon
ja läiskyttäisi häntää

Tai olisipa sivuolento
ikivanhassa myytissä
Vilahtaisi selityksettä
taka-alalla kerran pari

Tai olispa virrenpätkä
jota isoäiti hyräili
Katsoessaan aamuin illoin
onko hautakirja tallella

Tai olisipa vaaraton luomi
tytön vasemmassa rinnassa
Olisi vain pelkkänä siinä
aika lähellä nänniä

Tai olispa syntymäpäivä
jolloin täyttäisi pyöreän summan
Saisi viinaa ja kukkia sänkyyn
eikä tuntisi vieraitaan.

Oudot minät