Minna Canth eilen ja tänään

Eemil Halonen oli etsinyt patsaankokoisen pahvimallin kanssa veistokselle paikkaa eri puolilta kaupunkia. Taiteilija piti sopivana Snellmanin puistoa lähellä Kanttilaa, mutta kaupunki halusi sijoittaa patsaan Maljapuron varteen lähelle rautatieasemaa. Tuolloin sinne suunniteltiin teatteritaloa. Puisto nimettiin Minna Canthin puistoksi vuonna 1945.

Patsaan valmistumista edelsi kilpailu. Siihen kutsuttiin kuvanveistäjät Eemil Halonen, Emil Cedercreutz, Viivi Paarmio-Vallgren ja Gerda Qvist. Viivi Paarmio- Vallgrenin kilpailuluonnos on Rautalammilla Peuran museossa ja Emil Cedercreutzin hänen nimikkomuseossaan Harjavallassa. Eemil Halosen kolme luonnosta ovat Lapinlahdella Eemil Halosen museossa. Halosen patsas valettiin Lapinlahdella Arttu Halosen, taiteilijan veljen, perustamassa Suomen ensimmäisessä taidevalimossa.

Kuopion Taiteilijaseura on jakanut vuodesta 1947 patsaan pienoismallia vuosittain kiertopalkintona alueen ansioituneille musiikin, kuvataiteen, kirjallisuuden ja teatterin edustajille. Vuonna 1977 ryhdyttiin jakamaan tiedotuksen Minnaa ja vuonna 1988 yleiskulttuurin Minnaa. 1990-luvulta Minnat jaetaan joka toinen vuosi.

Taiteilijaseuran Minnat ovat kiertopalkintoja. Kuopiolainen taidemaalari Tauno Gröndahl (1911-1970) suunnitteli Minnan saajalle omaksi lahjoitettavan kipsimitalin. Yhdeksän senttimetriä halkaisijaltaan olevassa mitalissa on Canthin kasvojen korkokuva. Ensimmäiset mitalit valettiin vuonna 1948 ja niitä jaettiin noin kymmenen vuotta. 1980-luvun lopulta on jaettu kipsisiä, kiertopalkinnon kokoisia pienoisveistoksia.

Kuopiossa on toinenkin veistos muistuttamassa Minna Canthin merkityksestä Kuopiolle. Heikki Varjan (1918-1986) veistos Nousee sijoitettiin vuonna 1972 Kuopion Koulupuistoon. Veistoksen pinnassa on useita reliefejä, yhdessä on Minna Canthin kasvot ja teos Kauppa-Lopo.

Emil Cedercreutz (1879-1949) esitti näyttelyssään Ateneumissa vuonna 1912 ensimmäisen kerran luonnoksen Minna Canthin patsaaksi. Terrakottaveistos on Harjavallassa taiteilijan nimikkomuseossa. Samassa näyttelyssä oli myös rintakuva Minna Canthista. Taiteilija lahjoitti myöhemmin tämän terrakottaveistoksen Tampereen teatterin lämpiöön.

Cedercreutz suunnitteli vuonna 1924 nuorisoseuroille Aleksis Kiven ja Minna Canthin "veistokuvat", joita seurat tilasivat 150 markkaa pari. Ne olivat 25x33 senttimetrin kokoisia kipsisiä korkokuvia, tarkoitettu talojen koristeiksi tai seurojen lahja- ja palkintoesineiksi.

Vuonna 1939 Cedercreutz suunnitteli Minna Canthin ja Aleksis Kiven korkokuvat Kansallisteatterin näyttämön yläpuolelle, jossa ne ovat edelleen.

Tauno Gröndahlin suunnitteleman Kuopion Taiteilijaseuran kipsimitalin lisäksi Minna Canth on kuvattu kolmeen pronssimitaliin.

Gerda Qvist (1883-1957) suunnitteli Otavan lyöttämän mitalin Canthin syntymän100-vuotisjuhliin vuonna 1944.

Emil Cedercreutz (1879-1949) suunnitteli Minna Canthin Perillisten 90-vuotisjuhlamitalin vuonna 1943 ja Minna Canthin100-vuotismitalin samana vuonna.

Minna Canthin syntymän satavuotisjuhlavuonna 1944 hänestä ilmestyi postimerkki. Merkin arvo oli kolme markkaa viisikymmentä penniä. Sen suunnitteli ja piirsi taiteilija Signe Hammarsten-Jansson (1882-1970).

Näytelmiä, runoja, elokuvia, kuunnelma

Kirjailija Lauri Leskinen kirjoitti Kuopion kaupunginteatterille näytelmän Minna, alaotsikkona: 4-osainen, historiallisiin tositapahtumiin pohjautuva kuvitelma. Ensiesitys oli Kuopion kaupunginteatterissa maaliskuussa1975, ohjaajana Sina Kujansuu, nimiosassa Minna Canthina näyttelijä Vieno Saaristo.

Vuonna 1977 ohjaaja-kirjailija Sirkka-Anneli Martikainen kirjoitti ja ohjasi Varkauden Nuorisoteatterissa pienoisnäytelmän Erään vierailun muistoksi. Näytelmä kertoo Minna Canthin vierailusta Varkaudessa 1880-luvun alussa. Tämän vierailun "muistoksi" Canth kirjoitti näytelmän Kovan onnen lapsia.

Sirkka-Anneli Martikainen kirjoitti ja ohjasi Minna Canthin juhlavuonna 1994 Varkauden teatterille näytelmän Mitä kuuluu rouva Canthille ? Tapahtumat sijoittuvat Kuopion laulujuhlille vuonna 1891. Ensiesitys oli Varkauden teatterissa Canthin 150-vuotisyntymäpäivänä 19.3.1994.

Kirjallisuudentutkija, tohtori Reetta Nieminen kirjoitti näytelmän Tarmokkaat työtoverit, ylevät ystävät vuonna 1994. Näytelmä esitettiin Kansallisteatterissa Canthin juhlavuonna.

Elokuvaohjaaja Eino Ruutsalo teki vuonna 1986 dokumenttielokuvan Merkittäviä suomalaisia naisia. Yksi heistä on Minna Canth. Canthia käsittelevää jaksoa kuvattiin osittain Kuopion Korttelimuseossa.

Tuottaja ja TV-ohjaaja Marjatta Cronvall kirjoitti ja ohjasi Minna Canthin juhlavuonna 2-osaisen TV-näytelmän Hän on tänään täällä. Toinen osa kuvattiin Kuopiossa, esiintyjinä kuopiolaisia harrastajanäyttelijöitä.

Kirjailija Annika Idström kirjoitti vuonna 1975 Yleisradiolle kuunnelman Nuori Minna Canth. Käsikirjoitus on SKS:n arkistossa Helsingissä.

J.H. Erkko, Minna Canthin muisto. Runo. Nuori Suomi, Päivälehden joulualbumi Vll. 1897.

Kössi Kaatra, Runo Minna Canthin muistolle. Kokoelmassa Alhaisolauluja. 1922.

Martti Paavokallio, Minna Canthin 100-vuotis muistolle. Runo. Työväen joulualbumi1944. Helsinki1944.

Selma Anttila, Runo Minna Canthin muistolle. Minna Canthin muisto. Helsinki 1914.

Arvi Kivimaa, Valon täyttämä sydän. Runo. Minna Canth 1844-19.3.-1944. Helsinki1944.

 

Tuotteita

Minna-koru

Kalevala Koru Oy valmisti Minna Canthin juhlavuonna 1994 hopeisen rintaneulan, Minna-korun. Korun suunnittelivat Seija Lindström ja Kaarle Kukkavaara Canthin aikalaisen, kuopiolaisen Josefiina Winterin korun pohjalta. Aloite oli Kalevalaisten Naisten Liiton.

Pidot Minnan salongissa

Hotelli Rauhalahdessa ohjelmallinen, viime vuosisadan lopun herraswäen ruoka- ja juomakulttuurin pohjalta suunniteltu päivällinen. Suunnitellut keittiömestari Juha Halminen Minna Canthin 150-juhlavuoden kunniaksi vuonna 1994 Granlundin kokkikirjan pohjalta, maistelijoina Eini Laakkonen ja Outi Vuorikari. Tarjotaan tilauksesta vähintään 10 asiakkaalle. Pitoihin liittyy Homsantuun tanssi ja ennustukset sekä Minna Canthin ajatuksia sisältävät onnenlehdet. 

Minna-leivos

Työryhmä: Saku Gerken ja Vuokko Miettinen (Truben leipomo), Eini Laakkonen (Kuopion yliopiston ravitsemustieteen laitos) ja Outi Vuorikari kehittivät vuonna 1994 Minna Canthin 150-juhlavuoden kunniaksi Minna-leivoksen. Viitteenä ajan ruokakulttuuriin oli Granlundin Kokki-Kirja elikkä Neuwoja tarpeellisempien joka-aikaisien ja Pito-ruokien Laitokseen, ensimmäinen suomenkielinen keittokirja vuodelta 1849. Minna Canth tunsi kirjan. Kirjaa käytti lehtori Hellmanin vaimo Canthin samannimisessä novellissa. Truben konditoria valmistaa leivosta maaliskuussa Minna Canthin syntymäpäivän aikoihin, kesällä turistikautena sekä tilauksesta.

Minna-suklaakonvehdit, Truben konditoria.

Minna Canthin Kuopio - Kanttilasta Canthiaan. Kävelykartta Kuopiossa Minna Canthin jalanjäljillä. Outi Vuorikari. Kuopion kulttuurihistoriallinen museo. Kuopio 1991.

Minna Canth -aiheisia Kevaman painamia T-paitoja. Kuopion museon museokauppa.

Minna Canth -kortteja, alkuperäiskuvat Minna Canthin ja suvun valokuva-albumeista. Kuopion museon museokauppa sekä Korttelimuseo.

Minna Canthin hauta Kuopion Isolla hautausmaalla, korttelissa 5, pääkäytävän oikealla puolella, lähellä sankarihautoja.

Korttelimuseossa Minna Canthin huone. Kirkkokatu 22 Kuopio.

Minna Canthin katu (myös Helsingissä, Jyväskylässä ja Tampereella)

Minna Canthin puisto Kuopiossa.

Kanttila, Minna Canthin koti- ja liiketalo Kuninkaankadun ja Minna Canthin kadun kulmassa Kuopiossa. Kiinteistössä toimivat muun muassa Pohjois-Savon taidetoimikunta, Suomen Maakuntakirjailijat, Minna-Galleria.

Canthia, Kuopion yliopiston ensimmäinen päärakennus Savilahdessa. Arkkitehti Juhani Katainen, 1978.

Minna Canthin yläaste ja lukio (alk. Minna Canthin yhteiskoulu per. 1960). Ruotsinkatu 18 Kuopio.

Minna kauppakeskus. Haapaniemenkatu 18 Kuopio.

Minna-Galleria, Kanttila, Minna Canthin katu 22 Kuopio.

Radio Kantti (yliopistoradio). Kotkankallionkatu 12PL 99, 70101 KUOPIO